maanantai 5. helmikuuta 2018

Vuosi jatkuu valiouutisilla :)

Voi mahoton, sunnuntaina  BATin kisoissa Sakke ja Särmä tempasi kaksi nollaa sijoituksilla 2. ja 3; toinen niistä oli sertti-sellainen.  Niin vain kasvoi meidän pennelistä tuplavalio näppärien ja osaavien ohjaajiensa kanssa, aivan superia! Ihanaa, kun voi olla onnellinen Saken ja Saran puolesta! Kävin eilen kuvia läpi ja kyllä tuli niin voimallisesti mieleen pentuaika. Se kesä oli varmaan yksi kauneimmista ja lämpimimmistä, pennut olivat päivisin ulkona enemmän kuin sisällä.


Maitobaari meni juuri kiinni, pentuset juhannuksena  mökillä, Särmä keskellä.

Veljekset kuin ilvekset! Särmä auttaa veljeään Blixiä mäessä. Ensimmäisinä viikkoina ei ollut helppoa erottaa veljeksiä toisistaan. Pikkuhiljaa alkoi trikkimerkit kummallakin kasvaa, niin ei tarvinnut niskan kuvion mittauksia enää tehdä. Hassua miten erilaiseksi voi niin samanlaisesta alusta veljekset kasvaa. (Tyttöpennuilla kävi taas päinvastoin, ne oli pentuna ihan erioloiset ja aikuisena kovin samanlaiset.

Mujusen Salme kävi siruttamassa 5-viikkoiset pennut ja otti muutan hienon kuvan.

 Tässä on kovasti yritystä saada pennut samaan kuvaan. Laitimmaisina kurottavat ylös valiopennelit, Fun ja Särmä. Keskellä Rio, joka aloitti niin lupaavasti agilityn, harmin varpaat esti pidemmän kisauran hyppyjen ja kontaktien maailmassa.

Viimeistä iltaa kakki pennut kotosalla, seuraavana päivänä  lähti Särmä ekana pentuna omaan kotiinsa 7 vk ja 4 pv:n ikäisenä.

Takaisin reaaliaikaan (melkein):



 Jos olen jotain ohjaajaa ihaillut vuosikausia, niin se on kyllä Suoknuutin Jaakko. Ohjaus on niin letkeän ja helpon näköistä, ei mitään kilpajuoksua koiran kanssa. En niin hirveesti ole aksaa seuraillut viime aikoina, etten tiedä onko näitä letkeitä enemmnkin nykyään mutta kyllä Saken ohjaus on niin kaunista katsottavaa. Siellä hän liidättää koiraa kauniisti ja eleettömästi ilman kiirettä, saa agilityn näyttämään niin helpolta! (Tosin tuossa ekassa videossa on kiireinenkin kohta :) )

Mikä tuuri, että penneli saa nauttia selvästä ohjauksesta, äitinsä kun sai kärsiä todella epäselvästä!


maanantai 15. tammikuuta 2018

Vuosi aloitettu uudella valiotulokkaalla

Kuultiinpa ihania uutisia viikko sitten sunnuntaina. Särmällä on nyt tulokset valmiina hyppyvalioon. Hienolla nollalla tulivat Saran kanssa toiseksi. Hienoa työtä taas, ja ihana, kun Sarakin pääsi pokkaamaan sertin, on ne sellainen gasellipari!

 Vielä ei ollut tuloksia Koiranetissä, niin lainataan Saran kuvaa tulostaululta.

Alla Särmä ja Sara paahtavat Sipoon kisoissa Jani Sorsan kuvaamana, nämäkin kuvat napattu Saralta. Sara sai itselleen ja siis tänne blogiinkin hienot muistot valiokisastaan! Ihanat ilmeet ja hienot pomput on nyt tallennettu.



Aikas lennokkaat tyypit. 
Kiitos Sara kuvista, ja kiitos Sara ja Sakke, kun ootte niin hienosti rakentaneet tätä aksailijaa!


Kumpi ja kampi taisteli kepistä muutama vuosi takaperin. En muista kumpi voitti, taisi äitikoira mennä kolmanneksi osapuoleksi. Tiukan väännön valioitumisesta voitti Fun-sisko.


Funin kolmas hyppysertti ehti nettiin.


RekisterinumeroNimiSukupuoliLuokkaTulosLisämerkinnätSijoitusPisteetTuomari
ER37780/11JOLLY AGILE FABULOUS FIBnarttuMaksi-3SERT1.-9,35VÄYRYNEN MINNA

Kuin myös tämä:
Valionarvo
MyönnettyTitteliTittelin nimiRekisterinumeroNimi




11.1.2018FI AVA-HSuomen HyppyvalioER37780/11FI AVA-H JOLLY AGILE FABULOUS FIB


Äiskä-koira on nyt hyeena vaiheessa muodonmuotoksessaan teddynallesta whippetiksi. Tervetuloa vaan pakkaset!
Koska Jyväskylässä ei aurinko liiemmälti paistele (viikko sitten oli iso uutinen, kun aurinko näyttäytyi puolentoista kuukauden jälkeen ja silloinkaan ei osunut kohdalle, vaan nähtiin kaukana jossain aurinkoa), niin laittelen vanhat kuvat hyeenakaudesta. Kiilassa ei ikä näy, kuvat voisivat olla tänään otettuja yhtä lailla.

karvakuva:






maanantai 1. tammikuuta 2018

Ihanaa vuotta 2018 itse kullekin!



Joulun aatonaattona oltiin näin "petterimäisissä" tunnelmissa. Aamulla käytiin Prikan kanssa  tekemässä EVL koemaisesti Haukkuvaarassa kaverin seurana. Aikas mukavasti meni paitsi zetassa ennakoi seuruuseen lähtöä, ruudun tyhjään löytämisestä ei ollut mitään hajua ja kaukoissa taisi vaatia kaksi käskyä ekaan istumaan nousemiseen. Muuten tosi kaunista settiä. Edellisenä iltana oltiin tehty hieno tunnari liikkuroituna ja nyt tehtiin surkein tunnari ikinä. Ensin toi väärän haistelun jälkeen, sitten poimi ensimmäisen vastaantulevan haistelematta yhtään. Tuollaista epävarmuutta en ole aiemmin tavannut. Muuta syytä en keksi "hermojen katoamiseen" kuin sen, että nyt tehtiin tunnari viimeisenä. Eikö enää jaksanut? Joulu oli mukava, viikon verran kovasti seuraa kaikilla kotosalla.



Kaunista on enimmäkseen ollut. Tapanina herättiin ajoissa, päivä alkoi Prikan tehdessä nollakoiran virkaa EVL:n paikkamakuussa. Olikin hyödyllinen treeni, pysyi hyvin paikalla ja meni maahan omalla vuorollaan mutta lähti naapurin käskystä luokse. Tämä treeneihin mukaan.

Uuden vuoden kävelyllä käytiin kuumaisissa maisemissa.


Vuosi alkoi hyvin, jäätiin "kentälle" kuukävelymme jälkeen ja kaikkien kanssa kirmailtiin ruutuun ja tehtiin ohjattua. Yläkuvassa yhteiset palkintohetket, kaksi tyypillistä sellaista; jotenkin yhdelle kasaantuu kaikki pallot tai sitten kaksi kyylää yhden palloa!

Oikein hyvää UUTTA VUOTTA kaikille ja menköön pallot tasan ahkerien treenaajien kesken!

maanantai 11. joulukuuta 2017

BC-tokoa

Viikonloppuna SBCAK järjesti toko- ja agilitykoulutusta Strömforsissa. Kovasti halusin mukaan, mikäs sen kivempaa kuin päästä koiraharrastajan mekkaan vuoden pimeimpänä aikana. Ihan helppoa ei autottoman ole Strömforssiin päästä täältä Keski-Suomesta. Onneksi sain sovittua kyydin perille ja pääsin ilmoittautumaan! Olipa luxusta treenailla sisällä lämpimässä 14 bortsun joukossa ja katsoa ja kuvata muitakin. Koirat oli tasoltaan ja iältään laidasta laitaan, hyvin siis mahduimme sekaan. Prikan vuoro oli aamusta heti toisena. Sain tungettua kamerani Niemen Elinalle, joka kiltisti sitten nappasi kuvia Prikan treenistä, suurkiitos! Treenikaverini vinkkaili pari viikkoa aiemmin, että kannattaa kiinnittää huomiota Prikan saalistamiseen. Siispä otimme agendalle saalistuksen ja pidon, kun ei sitä meinaa itse nähdä miten koira kapulaan tarttuu.




Teimme ensin hässäkän ja siinä ei kyllä heti näkynyt mitään ongelmaa. Prikka taisi vain tehdä väärän asennon kierron jälkeen ja kun korjasin, niin lähti siitä ohjauksesta kapulalle. Uusinnalla ihan hieno hässäkkä.

Hässäkässän kapulan poimimiset olivat tällä kertaa suht kauniita. Kapulan pieni klonksuminen tuli kuitenkin näkyviin sivulle tullessa.

Treenasimme siis pitoa, hyvin piti parin metrin päässä. Teimme samaa myös sivulla ja näitä treenaillaan jatkossa, näin pyrimme vakaaseen pitoon.

Päätettiin siirtyä ohjattuun, josko sitten saisimme saalistusvirheen näkyviin.

Ensin tehtiin EVL:n ohjattua. Merkille menot oli aikas hyvät.



Poiminnassa näkyvissä jo pientä saalistusta, Prikka ei liiemmälti niiaillut kapulan otossa, niin ei se ihan nätisti suuhun osu.

Uusi lähtö ohjattuun.


Laitettiin kapulaa Maaritin eteen kuin myös seinän viereen, niin pakko oli koiran jarrutella hieman ja keskittyä poimimiseen. Näin aina välillä tehdään.

Ja hyvin kääntyy koira palautukseen

Käytiin pariin otteeseen joella kävelyllä, treenittiin myös eteenlähetyksiä pihalla ja sisällä teimme itseksemme tunnaria ja metallinoutoa pitoa painottaen. Ei tarvinnut koiran koko päivää häkissä olla, kun pääsi välillä hommiin tai kävelylle.

Strömforsin kentän laidalla, välillä ihan sinistä taivasta. Joutsenauraa sain myös ihailla.

Kotosalla on suht vihreätä

tai talvista


tai jotain siltä väliltä.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Valiouutiset


Kuva lapsosten kolmevuotissynttäreiltä

Täällä kotona, kotona on jännitetty pitkään: kumpi Kiilan lapsosista mahtaa valioitua ensin, Säpäkka Särmä vai marakatti Fun. Molemmat ovat molemmat olleet pitkään serttiä vaille sekä agility- ja hyppyvalion titteliä. Huiman kisan voitti Pietarsaaren Fun jo kuukausi sitten, Kokkolassa Väyrysen Minnan hyppyradan voittonollalla, ajalla -9,35.  Fun ja Carina jatkoivat hurrjaa menoaan vielä toissa viikonloppuna tehden hienon nollan EO open-karsinnoissa kovassa joukossa, sijoittuen kymmenenneksi. Tosi upeata! Onneksi olkoon Suomen hyppyvalio Fun ja Carina! Vähänkö ollaan iloisia ja ylpeitä teidän tittelistä!
Samana viikonloppuna Sara pääsi puikkoihin Särmän ohjaajana ja nappasi hienon nollan, ensimmäisen nollansa Särmän kanssa. Hienoa, hienoa, nyt on pojjaalla kaksi todistetusti taitavaa kartturia!

AVA-H J.A. Fabulous Fib, fabulous!

J.A. Finntastic Fizz lähetti näin hienon sparrauskuvan siskolleen EO-karsintoihin.

Ihanaa, että meillä on näitä kaukoedustajia, itse ollaan lähinnä katsottu marraskuun ajan lumen tuloa ja menoa. Hiukan on pimeätä. Kovasti odotin SBCAK:in rotumestaruustokoja Prikan kanssa. Se oli sellainen mukava tähtäin korkata voittaja. En vaan osannut kuvitella kuinka hidasta on byrokratia. Kennellitolla meni kuukausi, ennen kuin kuittasivat, että meidän paperit ovat saapuneet. Toisen kuukauden olemme odotelleen papereiden saapumista takaisin. 
Mukava valopilkku tässä kuussa oli Kivimäen Riitan koulutus Laukaalla, luxusta oli päästä lämpimään halliin tsekkaamaan kakaran osaaminen. Hyvä koulutus ja ideaali treenipaikka, kiitos Lauka! Työn alla perusasento, koiran paikka seuraamisessa. Ohjaaja taitaa tarvita ohjausta useammalta taholta, että jotain vois tehdä ennen kuin menee jakeluun. Lisäksi mietimme, että josko kaukot etujalat paikallaan olisi Prikan juttu. Se, kun tykkää venyttää itsensä kovin pitkäksi ja siitä on sitten vaikea asentoa vaihtoa. Ei ole helppoa painon siirto meille mutta onko tuo etutassut paikallaan yhtään sen helpompi, sen näyttää aika. Hienoja vinkkejä suoraan maahan menoon saimme myös. Ihania kultajyviä tarjosi taas tämä koulutus.




lauantai 4. marraskuuta 2017

Our autumn



In Jyväskylä we have been enjoying the autumn colors quite a lot also while training.






We have still visiting the summer house quite often, always coming home loaded with mushrooms. Prikka is getting quite a master finding them. Mid September we had one very summery weekend, so enjoyable having some more summer days after the short summer. Prikka also decided to have a swim. 




One of those dark cloud days I was on a walk in a nearby forest and I was taken by surprise to see all of sudden such  beautiful colours of autumn, sun and the rainbow. I think this was the first time in my life that I saw the rainbow glowing so green down below me. Unfortunately, I could not capture the magic with my cell phone. 



For the fortnight we have had some snow, unluckily the both weekends have been wet with lots of sleet. Which is a bit unfair when looking at the blue sky all the week. On the other hand  nice to see sun, even if it is only through the windows.  Now, it is really getting dark, not too much day light. Luckily we can also train indoors, since the weekends are the only chance to rain out in the daylight, and now the sleet has not encouraged us for outdoor training.