Kevät tulee, kevät menee

Karhukoira on myös kanakoira

Viikko sitten nautittiin mökillä olosta ja keväisestä ilmasta!

Viikolla sitten heräsimme pariinkin otteseen valkoisessa maisemassa

Lauantaina Kiila pääsi vanhalle pihalle haravointihommiin, siinä sininen pallo pyöri ympäri tonttia.

Eilen illalla päätimme suunnata mökille, kun tuli vähän busineksiä sinne suunnalle.

Aikasmoinen lumimuuri meitä vastassa aamulenkille lähtiessä.

Juoksukilpailun alkuasetelma

Ei ole viikossa edistynyt Prikan kiihdytys. Kiilan kiilaus kyllä, ei malttanut odottaa käskyä, että sai etumatkan lisäksi vielä aikahyvityksenkin. No, mutta eihän se kuule - mistä voi vanha koira tietää, sanoiko kutsuja hyvä vai tänne. Kun Prikka saa Jingan kiinni, niin sitten on vointi kohillaan, sitä nyt tässä seuraillaan. Tosi iloisesti Prikka on kyllä haastanut koko viikon kavereitaan juoksemaan. 

Sen verran kalsa viikko ollut, ettei olla treenailtukaan, annetaan hormonien tasoittua ja sään lämmetä ja sit taas nautitaan sulista kentistä ja treeneistä. Voidaan keskittyä nyt voittajaan Prikan kanssa, kun avoin luokka ja SM-kisat jää väliin. Jos jonnekin pieniin kisoihin menisi Jingankin kanssa, saattaisihan se osua suoraan eteen tai sitten ei, mutta ainakin se nauttii, kun saa syöksähdellä!

Kaljuus kuultaa läpi auringonpaisteessa

Yks pienoinen koira niin nauttii auringosta, vähän näkyy huonoa karvaa lonkassa, ekan kerran näin tammikuun kuvissa kun Strömforsin ihanassa auringonpaisteessa otin vuoden ekoja hanki kiiltää kuvia.

Viime viikonloppuna nautimme auringosta ja hangesta, kaikki kolme aurinkoisella kävelyllä ennen Prikan tokokoetta viime viikonloppuna

Sunnuntaina tein kevään ensimmäiset jäljet, jäljet tehtiin Kiilan kanssa ja sen jälkeen olin pientä lelun etsintää ja kyll oli onnellinen koira, kun ihan kahestaan oltiin ja oli niin huippupätevä. Jinga sai ajaa noin tunnin vanhan jäljen noin 300 m ja hyvin ajoi. Mitä nyt puolet kepeistä jäi matkan varrelle. Prikka sai ajaa saman pituisen jäljen mutta pari tuntia vanhemman. Ikävä kyllä ehdin jo unohtaa aikomukseni muistutella keppien tärkeys, joten Prikaltakin jäi puolet matkan varrelle. Jäljen jälkeen sitten muistuttelin ja etsimme ja löysimme keppejä. Jos ens kerralla muistuttaisi ennen jälkeä!

Ja Jinga tietenkin kävi vilvoittelemassa kuvan purossa, makoili ja joi, ihan en makoilusta saanut kuvaa. Pari päivää myöhemmin ehdimme aamuluoksareita harrastaa ja taas oli niin kova homma, että piti vastaan tulevassa purossa viilentyä. Voi Jinga!

Eläinlääkärireissulla, vanhemmat tytöt saivat rokotukset ja eläinlääkärin kanssa ihmettelimme nuorimmaisen karvattomuutta, pieni verenkuva näytti lievää aneemisuutta. Selvästikään ei ollut terveen koiran turkki. Kiila 17, Jinga 16 ja Prikka 23 kiloa.

Perjantai-ilta Munakkaalla, jäät on lähteneet ilta-aurinko paistaa 

ja iltapäivällä tuli diagnoosi; Prikalla  on kilpirauhasen vajaatoiminta.

Ai niin, kovasti minulta on kysytty, mistä osasin epäillä:
1. Turkki muuttui upeasta onnettomaksi
2. Runsas hilseily astui kuvaan.
3. Prikka hävisi Jingalle juoksukilpailuissa
4. Aineenvaihdunta oli heikkoa ja Erika-fyssari (Kingi ja Kamu) kehotti tsekkaamaan ...

Perfect Easter obedience

In February I kind of hoped that we could be now ready for Class 2. Alas, we are not ready with our distance control, so the class 2 needs to wait a bit longer! This year I have been so lazy to train that no wonder with our non-progress.
Easter Sunday we took part in the obedience show of local Pop Dogs, judge Riikka Pulliainen.
Luckily, my perfect worker is a perfect worker and with a style we gained 304,5 points out of 320 and a prize of honour, too.  This time I remembered all the commands correctly, so I did not spoil the excellent work of Prikka.
There is a picture story of our performance in Jolly Agile FB
Thank you; Eva-Lotta Halonen so much for being there and taking my camera, kovely shots!
We had the movements in the same order as two months ago. The movements were divided in two parts and the sitting in a group was the very last movement.

3. Stand under march 10
4. Recall 9,5
5. Sit under march 10
6. Send away into a square and lying down 9 - maybe I was slow with my commands, anyway she stepped on the side marker. Lucky us, she reacted on my hand signal and took one step towards the center!


7. Retrieve of a wooden dumbbell 9,5
8. Distance control 8 - our old problem returned, she needed a double command and the finishing heel position was very slow.
2. Heelwork 9,5 - otherwise perfect and steady work, only the heel position after our two reverse steps was a bit crooked.
9. Recall and jumping over a hurdle 10
10. Send around a cone and return 10

1. Sitting in a group for 1 minute, handlers in sight 9,5 points - Prikka moved a bit her paws when I was returning
11. General impression 10 -  I am so proud of this :) :) :) 

What an easy dog to compete with, I can always lean on her, she is doing her best, my Prikka!

Piiitkääst aikaa superviikko

Viime viikolla oli lämmintä ja aurinkoa muutamana päivänä, ei voinut mennä sisälle, kun oli niin upea sää. Harmi, että keli ei ollut! Oli liukasta, ja piha taas on ihan kynnetty, jos siinä jotain yrittää. Lupausta treeneistä anyway! Perjantaina Jattilasta kuuluteltiin, että sinne voisi mennä isolle kentälle treenaileen, ja mehän mentiin koko konkkaronkka. Nautimme kaikki tilasta ja hyvästä pidosta, tehtiin ruutua, kiertoa,  ohjattua ja hyppyjä sydämemme pohjasta.  Sen verran myöhään tuo kutsu kävi, ettei Jattilassa ollut ruuhkaa mutta saatin kuitenkin hyvät paikkistreenit muutaman vesikoiran kanssa.  Ja voi, kun oli onnellisen oloisia mun trioni, jokaikinen loisti! Takaisin tullessa kävimme kurkkaamassa, mikä oli tilanne viime kesäisellä treenikentällä (kuva ylhäällä).

Lauantaina pääsimme taas koulutuksiin Prikan kanssa. Vähiin on jäänyt treenimiset talvella mutta tosi hyvin olemme koulutuksiin päässeet, kerran kuussa. Nyt olimme Vaajakoskella (kuva ylhäällä) toistamiseen (Laukan hallilla tosin), ei siis tuossa parkkipaikan viereisellä jäällä. Nyt kouluttajana oli Jalonen. Viimeksi nysvättiin pikkujuttuja ja hiomistta piisasi. Niin, nyt ajattelin,  että tehdäänpä nyt koemaista, kyylääkö koiraseni palkkaansa.  Ja vau! Me tehtiin avon ja voin liikkeitä sekaisin aikamoisella temmolla ja koira oli aikas täydellinen, niin liikkeet kuin liikkeen välit sujui kuin tanssi. No, sitten kysäsin, että mitenkäs, kun yleensä tulee taukoa enemmän liikkeiden välissä. Palkkailin koiraa lyhyesti liikeen jälkeen, sitten sai odotella makuulla, kunnes komennettiin liikeen alkupaikkaaan. Ja taas me olitiin ihan supereita! Koiraa ja sen motivaatiota sekä suhdettamme kovasti kehuttiin. Kiva, leijailla välillä pilvissä.

Lauantain jälkeen  onkin kentät olleet sulana ja olemme käyneet ahkerasti treenailemassa, kertaalleen porukassakin. Viikossa saman verran treeniä kuin talven aikana. 

Äsken olin iltalenkillä uutisten jälkeen ja sekin hymyilytti normia enemmän, ihan valoisaa ja kuivaa. Tänään ensimmäistä kertaa ilman nastoja liikenteessä, alkaa jäiset polut väistyä ja nyt oli kantohankena lumiset polkujen pätkät tosi siistiä. 

Tajusin tänään myös miten mukavaa meillä on koirien kanssa, kun syöksymme yleensä metsään. Tänään poikkeuksellisesti kävelin enemmän teitä pitkin (kun piti käydä tsekkaamassa muutaman kentän tilanne) viiden aikoihin. Ja voi jösses, vastaan tuli kiukkuisia koiria toinen toisensa jälkeen. Sellaistakin arki olla vois... Onneksi ei. Äsken Prikka löysi taas ison painavan kepin matkan varrelta, jota sitten onnellisena ja tomerana raahaili, siitä tuli mieleen marraskuinen kuvani:

Mukavaa pääsiäisen aikaa!