Pikkuhiljaa alkoi tuntua siltä, että voitais Prikan kanssa jo kokeeseenkin mennä. Viime viikolla laitoin koeilmon Mikkeliin. Olipa kiva päästä taas areenalle, vaikka tietenkin jännitti uuden kisakaverin kanssa.
Tuomarina oli kannustava ja iloinen Riikka Pulliainen.
Tässä kuvasarja kokeestamme, jonka yksi kanssakilpailija minulle pyynnöstäni kuvasi, iso kiitos!
1. Paikalla makaaminen (down stay 1 minute) 8, nousi tokalla ylös "onkohan tämä taas niitä skarppaustreenejä ja katsotaan menenkö lankaan. En mennyt, varmuuden vuoksi olin kuuntelematta ekaa sivu-käskyä."
2. Seuraaminen (heelwork) 9,5. Mulle elämäni paras seuruu, ehkä se vanhakin oppii. "En ihan ollut varma taas noista emännän aloituskäskyistä, että alkoks tää juttu jo, mutt kyll mä sit ihan mukana olin."
3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä (down during the heelwork) 10. "Toi emäntä kertoi mulle, että nyt on vuorossa luoksetulo, yhtään ei valmistellut, että tämä on se pysähtymisjuttu maahan, ihan kuutamolla koko koira, kun ei tuosta emännästä ota mitään selvää, onneksi kuitenkin kuunteli liikkuria ja lähti liikkeelle, mars!"
4. Luoksetulo (recall) 9,5 "juoksentelin mamman viereen, siinä on kiva pomppelehtia matkalla, ei kai sitä niin hirveetä hoppua tässä valmiissa maailmassa ole!"
5. Noutoesineen pitäminen (holding the dumbbell) 8 "Yhtäkkiä jostain puskan takaa emäntä änkää noutokapulaa suuhun, olisi se voinut vähän kertoa, että mistä on kysymys, edes näyttää sitä kapulaa!"
6. Kauko-ohjaus (distant control, 2 meters, 1 sit, 1 down) 9,5 "Ensin vähän katselin maisemia, ja mamilla meinas mennä pupu housuun, mutta onneksi avasi sitten sanaisen arkkunsa ja pyysi jotain"
7. Estehyppy (jump)10 "tässä tulevaa loppupompahdusta mami pelkäs mutta ihan kauniisti vierelleen asetuin".
8. Kokonaisvaikutus (general impression, the co-operation) 9,5 "olipa kiva tuomari, sai pompsahdella jokaisen liikkeen jälkeen ja olin loistava, tuomarin mielestä: tasainen kiva suoritus". Liikkuri Hanna "mulla on on isot ja pyörivät silmät".
Pisteitä yhteensä 183 (novice class 183 /200 points), ei tartte enää mennä
lastentarhaluokkaan! Tiesin, että meillä on täydet mahdollisuudet ykköstulokseen. Tietenkin, joitain kauneusvirheitä oli odotettavissa ja niitä tulikin. Superhieno olo jäi, muikeata aloittaa kokeissa käyminen perhaan juniorinkin kanssa!
Ennen tämän päiväistä teimme koemaisia pariin otteeseen ja tällä viikolla keskityimme vain olemaan hyviä, ja piru vie, silti jännitti!
Kenraalit
Me pidettiin Prikan kanssa kahdet kenraalit viikkoa ennen koetta. Ekalla
kerralla tein itsekseni kaikki putkeen ja palkkasin kiekuen ja ylitsevuotavasti
suorittajaa. Pikkasen tuli hötkyilyä ja ääntelyäkin matkaan moisesta
omituisesta käyttäytymisestä. Kaksi
päivää myöhemmin päästiin ryhmätreeneihin ja tehtiin paikkista myöten
liikkuroituna kaikki peräkkäin.
Edellisestä kerrasta oppineena tämä ohjaaja oli sitten äärimmäisen
rauhallinen ja eleetön ja niin oli koirakin! Prikka taisi tehdä kaiken ok,
jos ei pientä kuutamolla oloa yhdessä
seuruun pätkässä lasketa mukaan. Valitettavasti tekemisessämme ei ollut
minkäänlaista tekemisen makua. Tasapainottelu palkkaamisessakin on kyll niin
veitsen terällä, palkita pitää ja kannustaa mutta vain sopivissa määrin. Niin
ja treenikin päättyi kuin seinään, kovasti oli tarkoitus palkata koira
superisti “pitkästä” sarjasta. Mutta, mutta Prikka näki AAVEEN, juuri kun jäi
viimeisen liikkeen eli hypyn istumiseen, joku ihmeen smurffi laskeutui
taivaasta. Smurffit, aavet eikä ihmiset kuulu yläilmoihin, joten pienellä
koirallani meni pasmat aivan sekaisin. Prikka ei kyennyt muuhun
kuin ihmettelyyn, meikäläsen tekemisillä tai sanomisilla ei ulotettu koiran
vaikutusalueelle. Melkein puolitoista vuotta meni siihen, että jokin ylitti
koiran ymmärryskyvyn ja vei toimintakyvyn, silmät pyöri päässä, kuin tuossa alimmassa kuvassa. Ihan ymmärrettävää kyllä, jos
taivaalta satelee pikku-ukkoja, niin kaipa sitä ihmetellä saa. Kouluttajamme
Elli otti sitten asiakseen esitellä yläkertaan menevät portaat kävellen niitä
edestakaisin jutellen koiralle siinä samassa.
Kenraalimme siis ei ollut back to basics luokkaa, vaan ihan alkujuurille
paluuta. Pitää muistaa pitää hauskaa, eikä muuttua liian staattiseksi hiojaksi!
Kiitos muistutuksesta, Elli!
Oli meillä vielä kolmannetkin kenraalit harjoituspaikan suhteen. Prikka pääsi
ensimmäistä kertaa elämässään junamatkalle, matkusti kuin olisi aina
matkustanut, erona kahteen vanhempaan koiraan se, ettei ole kiinnostunut
kanssamatkustajista. Konduktööri sai rauhassa tulla katsastamaan lippuja, eikä
Prikka vaivautunut penkin alta edes katsomaan. Takasin tullessa juna oli puoli tuntia myöhässä, siinähän me sitten
laitettiin laituritreenit pystyyn Riihimäen asemalla; seuruuta ja kaukoja
häiriössä, ei tullut kylmä kummallekaan.
Hauska koira,
paras palkka on leikki ohjaajan kanssa, pallo itessään tai namit ei vois
vähempää kiinnostaa, kun valittavissa on riekkumista yhdessä. Tästä on hieno
jatkaa eteenpäin. Malttia on, vauhtilähtöjen suhteen töitä riittää! Tuhannet
kiitoksen meidän päällekatsojille, ilman teitä tie tähänkin tulokseen olisi
ollut paljon pidempi ja huonokuntoisempi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti