Jinksu, Aculsia Star Chaser, on nyt Tokovalio!!!

Kiitos Sara, kun olitte mukana ja kiitos superihanista kuvista! Lisää Saran ottamia tokokuvia

Eilen päästiin kolmanteen EVL-kisaamme, vaikka mikäs sitä kiire tässä valmiissa maailmassa olisi ollut,  niin oli vähän kuitenkin. Seitsemäs ilmoittautuminen meidän toisen EVL-kisamme jälkeen tuotti tulosta. Tämäkin oli aika riskillä, olin menossa Helsinkiin kastajaisiin ja katsoin, että kappas samana päivänä olisi Espossa tokokoe ja ilmoittauduin. Onnekseni pääsin kokeeseen ja onneksi koe aloitettiin EVL:llä, ja näin pääsin sekä kisaamaan että ihanaan perhejuhlaan.
Lauantaina lähdettiin Hämeenlinnasta matkaan kahdeksalta. Mukavasti hyvissä ajoin koepaikalla. Aamusta oli melkeinpä vilpoisaa, lämpeni teepaitailmaksi pian. Tuomarina oli Riikka Pulliainen, joka luokkamme alussa painotti, että hänen kehässä nameja eikä leluja saa olla. Toisin kuin muut tuomarit sosiaalista palkkausta saa harrastaa ja tuomari jopa kannusti siihen ja "antaa palaa" kommentilla kehottikehätemputtamaan! Olipa mukavaa päästä tuossa ilmapiirissä kisaamaan. Meitä oli neljä ja Jinksu kolmanntena suoritusvuorossa. Tällä kertaa paikkaistumiset ja -makuut meni moitteettomasti!
Paikkisten jälkeen tehtiin kauko, tunnari,  ohjattu ja metalli. Toisessa osiossa zeta, seuruu, luoksari ja ruutu.

Paikka istuminen 10 
Paikkamakuu  10  - ilmeisesti meidän ryhmätreenit ovat tuottaneet tulosta!
Seuraaminen 7,5  - hektisen koiran ohjaaja voisi olla vähemmän hektinen ja rauhoittaa liikkeitään ja perusasento tai parikin jäi uupumaan 
Zeta 6,5  - hienot jäävät, ohjaaja tosin käskytti viimeisen istumisen maahan, seuruun kontakti taas onneton 
Luoksetulo 9,5 -  ekassa stopissa edistystä, jee. Hieman hidas sivulletulo (olen yrittänyt estää jaloille törmäämistä, siitä hitaus?)
Ruutu 10 
Ohjattu 9  - hieman rumasti saalisti kapulaa
Metallinouto 10  - kuin yllä 
Tunnari 7 -  ei lähtenyt ensimmäisestä käskystä, rauhallinen vauhti Jingaksi mennen tullen, kaunista nenätyöskentelyä
Kaukot 8  - J. tarkkaili kehän laidan belgien tekemisiä ensimmäisen vaihdon käskytyksessä, siksi kaksoiskäsky

Meitä pidettiin jännityksessä aika pitkään, kun noin moni liike meni huonosti, niin en ollut varma ykkösestä. Palkintojen jaossa sanottiin, että kaksi ykköstuosta, siitä tiesin, että toinen on meidän. Kun kuulutettiin, että toinen sija tulokselle 258, olin varma, että se oli meidän, mutt se olikin toinen koirakko. Yllätykseni voitettiin tuloksella 280.
Aina pitää ilmeisesti olla jotain häikkää, harmi! Toisaalta eihän tässä voi kuin hymyillä, kolmella EVl-kokeella valioksi ja yhteensä olemme kisanneet yhdeksän kertaa Jingaliinin kanssa,  super-Jingalill!
Nyt jäämme varikolle hiomaan noutojamme, luoksetuloja ja seuruuta. Miten sitä pääsisi taas siihen ihanaan symbioosifiilikseen koiransa kanssa. Toinen asia mitä pitää opetella on hereillä olo, että nyt olemme kehässä ja töissä ja hereillä. Nyt Jinga oli taas selvästi omissa maailmoissaan ekan sarjan ekoissa liikkeissä. Sitä en tiä mitä tälle dementikolle voi tehdä, paljon töitä piisaa. Vaikka kyll nyt voi sanoa, että ollaan me töitä tehty ja edistytty!

Kiitos meidän innostumisestamme lajiin menee hassua kyllä valmennusrenkaan visiiteistä maaseudulle. Toukokuussa kaksi vuotta sitten valmennusrenkaalaiset Huotarin Oili ja Kiviahon Katja rantautuivat Keski-Suomeen Laukaalle kouluttamaan ja mukaan huolittiin harrastelijoitakin. Me ei Jingan kanssa osattu oikeastaan muuta kuin liikkeestä maahanmenon ja vähän avoimen kaukoja, mukaan vaan ängättiin ja päästiin. Oili (ihana Oili) näki hiomattomassa Jingassa jotain ja kovasti kannusti jatkamaan tokossa. Ja mehän otettiin Oili tosissaan ja ollaan päästy sittemmin treenaileen valvolan, tarkan jaanalyyttisen silmänsä alla melkeinpä säännöllisesti. Samassa koulutuksesa tavattiin Tuija, joka uutena jyväskyläläisenä oli tokoseuraa vailla. Raukka sai treenikaveriksi täyden tumpelon, joka ei tiennyt kontaktista mitään, eikä missään vaiheessa ole oppinut vieläkään liikkuroimaan. Me Jingan kanssa saatiin tuhannesti vinkkejä milloin mihinkin onkelmaamme ja kaiken lisäksi Tuijakin pitää meidät ruodussa, ettei höyryillä liikaa. Tuhannet kiitokset tiukkikseni ja parhaat motivaattorit!

Jingalla olikin pitkä päivä, kokeen jälkeen houkuttelin Saran ja Sakarin kanssani meren äärelle Meilahteen kahville. Sitten viivyttelin meren rannalla meidän vanhoissa maisemissa pari tuntia, ennen kuin lykkäsin Jingan uudelle kahvilakierrokselle Munkkiniemeen meidän Hennin kanssa, kun itse talssin seurakuntasalille ensin vaatteita vaihtamaan ja sitten kirkkoon juhlaan. Vasta viiden jälkeen pääsimme kotimatkalle ja koira autoon lepäämäään.