Jussina ihan pihalla

Toivottavasti kaikilla oli voimaannuttava juhannus!

Me jäätiin ihan kotosalle ja jihuu, saatiin piha kuntoon, sää on ollut loistava ahertamiseen. Ulkona tuli oltua aamusta iltaan ja juhannusaattona syödessämme pihakeinussa ihailimme kaunista sateenkaarta edessämme (sade ei meidän pihalle osunut). Ei meillä edes sadellut pahammin koko juhannuksena.

Treenilistalla on nyt ihan yksikäsitteisesti, alleviivatusti ja korostettuna ne meidän suurimmat onkelmat. Nyt on työstetty luoksarin pysäytystä urakalla ja jopa pari hienoa stoppia olen saanut vauhdin kärsimättä. Lisäksi kovasti yrtitän puuttua niihin rumiin saalistusnoutoihin. Helppo on keskeyttää tosi ruma saalistus, mutta paljon on rajatapauksia, joista ei itsekkään tiedä, että mitämitä.  Käsittelyssä myös ruudusta seuruuseen tulo. Seuraamisessa olen panostanut siirtymiin. Näitä siis aina treenaillaan ja vähän muuta lisäksi. Niin ja ollaan onnistuttu ihailtavan usein pitämään lyhyitä sessioita, ettei aina tunti hurahda meidän jutuissa.
Hauskaa vaihtelua treeneihin on tuonut "massatreenit". Muuramelaiset ovat jakaneet avointa kutsua kimppa_paikkamakua_treeneihin. Just sitä, mitä me eniten tarvitaan! Joskus käy tuuri, ei tarvitse itse järkkäillä ja kutsua jengiä koolle. Viime tiistaina pääsimme treenaileen suurjoukoissa ja ensi viikolla  luvassa lisää samanmoista.
Koetilanne - tokihan sitä olisi ollut intoa ja ahneutta katsoa, että olisiko tilanne: ei kahta ilman kolmatta meidän I-tulosten suhteen, olisimmeko saaneet valiotulokset kuukauden sisään. Yritin ilmoittaa meitä kuukauden vaihteeseen Laukaalle ja Suvipieliselle, kumpaankin ekana mahdollisena ilmoittautumispäivänä - ei mahduttu mukaan, ei. Suvipielinen olisi ollut hauska, olisin voinut ikään kuin soutaa kokeisiin (mökiltä siis). Kolmanneksi yritin vielä Lempääläänkin, sinne tosin hiukka myöhässä. Ei me hätähousut päästy, malttia ja sit joskus myöhemmin, ehkä päästään. Mikäs kiire meillä tässä valmiissa maailmassa.
Pihalla ei ikinä tule valmista, kuten kuvistakin näkyy, mutta suuri harppaus eteenpäin. Viikatemieskin jaksoi viikatoida koko pihan, helteellä ei vain jaksa.

Meren/järvenranta"kallioni"

Pioni on tehnyt ainakin kaksi viikkoa aukeamista

Kivasti jaksaa tämä pinkki kukkia

Ja tämä ei sitten tykkää sateesta yhtään, en tiedä muita itsensä masentajakukkia kuin unikko

Tämä lilja on kanssa juhannuskukka

Päivänkakkarat - siis keskikesä

Tämä ruusupensas on kasvanut luumupuita isommaksi

Aikas komiat ovat perunan varret

Ruohosipuli jaksaa kukkia kanssa pitkään

Nämä tattaret piilottavat juhannusruusumme täysin, sen joka on ihan ylimmässä kuvassa 

Meidän ja naapurin piha, J. selvästi naapurin pihalla

Yläpihan vahti

Isot pienet jollyt

Mökillä Kiilan vieressä taitavat lapsensa Rio ja Fun, taustalla Rion isoveli Domi

Niin, onhan jollyillakin tokotuloksia (ei vain pikkumustalla), sitä on vaan niin tohinoissaan omista jutuistaan, että meinaa unohtaa Kiilan ihanat lapsoset. Fun ja Carina kisasivat hienon luokkavoiton14.6 Ny Carleby Hundklubb r.f:n kisoissa 180,5 p. Hienot oli pisteet saanut Fun, kun pisteitä tuli tuon verran, vaikka paikkamakuussa tuli uros tekemään tuttavuutta ja uusinta ei enää ihan täydellisesti sujunut. Onneksi olkoon ahkerat!

Carinan kuva luokkavoittaja Funista, BH J.A. Fabulous Fib, ja "siskostaan" Bentestä

TK1 J.A. Fonzie Forrester, Rion ja Johannan avoimen valloitus ei ollut ihan niin suoraviivaista  kuin alokasluokkansa. Tokossa ja aksassa niin on pienestä kiinni, mikä milloinkin sujuu, mitä milloinkin pienen koiran päässä liikkuu. Viime syksyinen tulokseton koe on nyt nollattu ja toukokuussa iloinen koirakko oli saanut jo kakkostuloksen Kajaanissa ja paria päivää myöhemmin melkein ykkösen, 157 pistettä, Kajaanissa. Siinä on kyllä niin ihana koirakko! Toivottavasti työnsä jatkossa palkitaan ja pääsevät pian kunnolla taas päälajinsa eli aksan pariin, toipuminen ranteen takaosan rustopatjan lievästä repemästä alkaa olla takana, ihanaa!

Rio mökillä 30.5.

Kiilan pentusista tuli tosi kivan kokoisia ja toimivia koiria, niin ylpeitä olemme viisikostamme, meidän fabulous five on niin fabulous!

Tulosta pukkas, huisia!

Ja mitään kehitystä ei ole tokorintamalla tapahtunut viime kokeen jälkeen pariin viikkoon. Ei olla saatu luoksetulon pysähdyksiä eikä rumia noutoja hanskaan, eikä niitä tietenkään kahdessa viikossa saakaan. Kuvittelin, että koira olisi toiminut kuin unelma viikon tokopaussin jälkeen, kun viikko sitten sen kuorin naftaleenistä. Mutt päinvastoin me ei osattu vaikeata tunnaria (paljon kapuloita heinikossa piilossa), ohjattua (meni keskimmäiselle), ohjaaja ei muistanut zetan viimeistä asentoa yms. Teki siis mieli olla
lähtemättä kisaan, vaikka muuten ihan ok. viikko tulikin siihen alle, paljon onnistuneitakin treenejä.

Nöyrin mielin tänään aamulla Keski-Suomen kennelkerhon kisapaikalle toiselle puolelle Jyväskylää. Luxusta kuitenkin, sai nukkua yhdeksään ja kerkesi ennen puolta päivää kisapaikalle ja sääkin oli paras mahdollinen. Tuomarina sympaattinen Lappeenrannan Tommi Varis. Ei sadellut kymppejäkään tänään, keskinkertaisilla suorituksilla koe läpi. Suoritusjärjestus ihan hauska: paikallaolojen jälkeen tunnari, kauko, ruutu ja luoksari, tokassa setissä: ohjattu, seuruu, metallinouto ja zeta.
Paikka istuminen 10 (ainokaisemme)
Paikkamakuu  8 (kesti ensimmäisen kovaäänisen maahan käskyn vierestämme muttei enää toista, ja meni siis maahan ennen aikojaan, uusi virhemahdollsisuus meidän paikkismakujen maahanmenoihin, jotka nyt ovat olleet kovin hankalia tähänkin asti)
Seuraaminen 8 (siirtymät eivät kovin puhtaita ja pientä levottomuutta juoksuosuudessa, ja viimeisen perusasennon vinous vei vielä puoli pistettä).
Zeta 9 (hienot jäävät, seuruun kontakti vain hieman poissaoleva)
Luoksetulo 7,5 ( valui aika lailla ekaan stoppiin ja lähti liikkeelle ennen aikojaan siitä, muuten priimaa)
Ruutu 8,5 (ei ihan heti pongannut ruudun paikkaa ja banaanina sinne, olisi voinut tulla tiiviimmin sivulle)
Ohjattu 9 (hieman rumasti syöksyi kapulalle)
Metallinouto 9 (kuin yllä ja se putosikin haettaessa)
Tunnari 6 (rauhallinen vauhti Jingaksi mennen tullen, kaunista nenätyöskentelyä, mutta epävarmana tiputti sen kaksi kertaa sivulle tullessa/ollessa)
Kaukot 9 (ois voinut olla 10 mutt, kun ohjaaja tykkää liiotella niiden käsimerkkien kanssa, asennonvaihdot ja tekniikka sai kehuja).

Ylpeänä ja samalla kovin nöyränä pokkasimme kisakirjamme ykköstuloksella ja 269 pisteellä merkattuna! Huisia!
Jinksuliini tekee just niin kuin on opettu. Nyt pitää panostaa kovasti meidän alussa mainittuihin onkelmiin ja lisäksi änkätä itseämme ryhmätreeneihin, että saadaan tuo paikkamakuun probleemi poistumaan takavasemmalle, että olisi alertti ja luottavainen koira, teki muut mitä teki!

Kotimatkalla Jinksu pääsi uimaan pariin otteeseen. Pihalla poimin raparperit meidän erikoisvoittajapiiraaseen ja samalla spottasin jotain punaista: ensimmäiset punaposkiset ahomansikat!

Tilastoviidakossa

Sunnuntaiaamun merkki- ja ruututreenit (yläpihalla)

Ups, tässähän meinaa tulla viikon tokoloma, työkiireitä, hellettä ja rikottu koira. Torstaina 29 asteen helle vaihtoi tokoilun uimaretkeen. Juteltiinkin, että en ole paljoa lomaa tokosta pitänyt. No, en lomaa mutta mielestäni noin 4-5 päivää viikossa olen treeninyt tokoa, joten kyll siihen on vapaapäiviä hyvin mahtunut. No, piti ihan tarkistaa miten olen hiillostanut pientä koiraa. Treenikirja kertoo, että tammikuun alusta toukokuun loppuun olen treeninyt 80 kertaa, puolet itseksein ja puolet kaverin/kavereden kanssa. Lukuun kuulu viisi maksettua koulutusta koulutusta, kaksi möllikisaa ja kolme virallista kisaa, tai neljä (kyll sen BH:kin voi tokoilun puolelle pistää), tokoa sisältäviä päiviä ollut 60 prosenttia. Harmaa koira on päässyt vähällä, joskus jotain mielen virkistykseksi, mutten ole motivoitunut lihapullatreeneihin, jos ei kulje niin ei kulje.

Olen osannut opettaa koirani niin, että uivat vain kepin perässä. Jinga saattaa mennä kaverin perässä veteen tai jopa "käskystä", Kiila ei. Torstaina heittelin keppiä, että uisivat ja nauttisivat veden vilvoituksesta. Toki sitä mietti, ettei ole fiksua, kivinen ranta ja veteen silmittömästi syöksyvä koira. Näytimmekin selviävän ihan yes. Illalla oli Jinksu sitten kävellyt selkä kierossa hassusti heiluvan/pyörivän vasemman takajalan kanssa. Oikean takajalan anturassa oli haava mutta jotenkin näytti, että lonkka oli sijoiltaan. Kyll pelästytti, onneksi pikkuhiljaa on jalka palanut paikoilleen, tai mikälie venähys hellittänyt.

Pihalla ei näytä tippaakaan siltä, että joku olisi ollut kaksi viikkoa "puutarhalomalla", sniff! Yläpihan ehdin siivota aika lailla mieleisekseni ja muutamia istutuksia laitella mutta en vain kerennyt alapihan viidakkoon, siellä on nokkosta ja kaikkea muuta puolimetristä, mikä ei sinne kuulu. Naapurien päänsärky viidakosta kuuluu meille asti. Mutta niittykukat, pörriäiset ja perhoset kiittävät. Ainahan viidakko tuonne alas on muodostunut, oli lomaa tai ei, oli treenikiirettä tai ei. Puutarhaloma on kyll tosi yes, mutt ilman mitään työ-työ-velvollisuuksia, nyt söivät puolet lomastain.

Sireeni ja punainen ruusu kukkii nyt!

Tämä tässä on mansikkamaa!

On leinikkiä ja akileijaa 

en muista tätä takaista ed. kesistä ja nyt sitä oli paljon

akileijakuva 2

lupiini, sitäkin on rajattu, ei ole ihan valloillaan, vaikka siltä näyttää

Poimitaanko kesäkurpitsaa kuukauden päästä?

Mehikukat kellarin liuskalla

Tiukan toukokuun jälkeen kesä ja vapaus

Voiko saada hienompaa ja ihanampaa lahjaa? 

Aivan ihana, suurkiitos Sara, Pirjo, Carina, Riikka ja Johanna!

Toukokuu oli haipakkaa:
3.5. tokokisat Hyvinkäällä: VOI1
6.5 BH-koe  uuraisilla
10-11.5 Keski-Suomen pelasruskoirien jälkileiri Oikarissa
20.5 tokoilemassa Lahdessa
23-24.5 Dreamoor leiri vepeillen Virroilla
29.5 tokokisat Jyväskylässä: EVL1
30.-31.5 Jollyt Hämeenlinnassa
Minulle tuo on paljon, jollekin tosi rauhallinen tahti. Rauhallisempaa on luvassa onneksi!

Kiila ja viikonlopun pitkämatkalaisia

Kesäkuu alkoikin rauhallisesti mutta motivoivasti. Aamulla hei-heit kahdelle Jollylle ja kun ei koiravieraita viikonloppuna ollut tarpeeksi, niin sain sunnuntaina lisää.
Vihdoin muistin ajoissa reklamoida  Hämeenlinnan Annelle mökkivisiitistämme ja saimme sovittua treffit mökille. Olipas hulppeeta päästä konkareiden kanssa esineruutuilemaan ja jälkeä ajamaan. Anne ja kaverinsa Helena tekivät ensin kolmet jäljet, jonka jälkeen tulivat tallaileen esineruutua kanssani. Esineruudussa Jinga teki kuin eilen, löysi esineen takarajalta mutta pudotti sen sitten matkan varrelle eikä enää sitä hakenut. Tällä kertaa löysi kyllä lähiesineen, jonka kaiffarikoira oli pudottanut. Tämän pyrhältämisen jälkeen Jinga laitettiin tauolle.
Esineruutuilujen jälkeen Jinga pääsi ajamaan Helenan tekemää jälkeä, ensimmäistään vieraan jälkeä. Hyvin ajoi ja mikä parasta, sain ohjeita milloin löysätä ja milloin kiristää ja jossain vaiheessa taisin jo tuntea intensiivisen työskentelyn. Ei tarvitse juosta koiran kanssa, vaan jarrutella ja vaatia huolellista työtä. Jos nenu irtoaa maasta, niin jarrutellaan vaan, sidotaan vaikka kengännauhoja tai leikitään kännyllä. Kepeistä yksi löytyi matkan varrelta ja loppukeppi, mutta kaksi jäi metsään. No, ensimmäiset vieraan kepit ja alamme opettelemaan jarruttelua.
Palasimme esineruutuun ja nyt esine vietiin koiran nähden lähelle  Kun esine oli ilmassa, J. hakemaan ja haki intensiivisesti. Sitten samalla lailla takalaidalle ja hyvin meni blondi sinnekin. Pudotti loppumetreillä, joten pitää panostaa tuohon pitämiseen. Ne muutamat esineruudut, joita teimme aiemmin oli helppoja palauttamisen kannalta, kun esineet olivat omia ja leluja. Nyt oli siis kaksinkertainen vaikeus esineiden kanssa. Ohjelmalistalla nyt keppein etsiminen muuallakin kuin jäljellä ja pitoharjoitukset esineillä.
"Töiden" jälkeen tietty kaiffarikävely ja kaverit, Jass ja Vinka olivat tämän näköisiä:

Jollyt koolla

Perjantaina tuli mieletön loppukiri pihalla ja just kun pääsi vauhtiin, niin piti lähtee ja kaikk. jäi kesken, kun oli kiirus Hämeenlinnaan. Ehdin saada kesäkurpitsat maahan ja työkaveri toi upean isot tomaatin taimenet (niissä oli jo nuppuja), jotka laitoin laatikoihin, ett kyll kelpaa hyötykasvimaalla käyskennellä.
Toukokuu ja kahden viikon puutarhalomani päättyi iloiseen mökkeilyyn Kiilan pentusten kera, ja jihuu, kaikki viisi pääsivät paikalle Kajaanin Rio ja Pietarsaaren Fun mukaanlukien. Mökille meidän vanavirrassa tulivat nuo yllämainitut pitkämatkalaiset. Illalla pääsimme jaloittelemaan kolmen merlen jollyn kera, joilla jokaisella oli oma mv. bortsuseuralainen. Superhyvin tulivat toimeen ja saimme huoletta niitä pitää irti.
Lauantaina puolilta päivin saimme kolme koiraa lisää, kun Särmän porukat Vantaalta saapuivat,  ja pienen pienellä veljesten kyräilyllä selvitimme metsäisen tutustumiskävelyn. Pian kymmenenneksi joukkoon liittyi Kide Vantaalta ja vielä säilyi sopu hienosti sisarusten ja perheiden muiden koirien kesken. Viimoinenkin katraasta,; Blix, saapui ja päiväkahvien jälkeen painuimme esineruutua tallaileen. Toiset löysivät esineet ihan itse ja toiset pienemmällä tai isommalla avustuksella. Mukavasti siinä pari tuntia vierähti.
Sit vaan päivällispöytään, jonka annit olivat aikamoisen ihanat, kiitos kaikki asianosaiset!
Ehdittiin vielä tokostellakin ja katsella missä vaiheessa itse kunkin tokottelut on. Hauskoja, eteviä lapsia. Illalla piha tyhjeni edellisen illan kuuteen koiraan ja kylläpä tuntui rauhalliselta ja pieneltä se koiramäärä!
Kiitos, kun tulitte, aika vaan rientää, ettei ehdi kuin murto-osan haluamastaan, mutt viimeistään ensi vuonna uusiksi! Lauantaina kaikki viisi jollya jatkoivat tapaamista lähtien paimentamaan Woollandiaan.

Launtaiaamun fiilistelyä, Carina ja Kiilan merlet pitkämatkalaispennut, Rio ja Fun

Käytiin tsekkaa maastot yhdeksän koiran kera, kuvassa Särmä, Fun, Domi, Iisi, Jinga laidoilla Kiila ja Ralli.

Fun on hauska, kuin myös Särmä

Iisi rakasti uimista suuresti ja sai Dominkin houkuteltua veteen, kaikkea se rakkaus teettää.

 Fun leikkii meriheppaa Iisin rinnalla

Jinga hyppää tyttöjen seuraan Rion ja Särmän seurasta

Rio lähdössä

Fun lähti jo

Blix ja esineen esittely

Blix etsii

Kiilakin on löytänyt pallon

Kiila valmiina lähtöön

Särmä odottaa ja odottaa vuoroaan.

Ralli

Ai niin, sain maailman upeimman taulun lahjaksi, taidan säästää sen seuraavaan postaukseen :)