Räjähys

 Pennun ilmeet, tekemistä riittää pihalla, valkovuokko taustalla

 Taitaa kaikilla riittää tekemistä

 

 Välillä voi jopa rauhoittua

 

Lähetääks jo?

Kiila poseeraa pihalla ja metsässä, kerrankin!

Jos talvi lähti humahtaen pois, niin ihanan räjähtävästi tekee kesä tuloaan.  Hiirenkorvat, uudet kukat, tai niiden alut ja jokapäivä vihreämpi nurtsi, voiko olla parempaa?

Viikolla ollaan ehditty myös tokoilla tehokkaammin kuin aikoihin, käyty Killerillä, Köhniöllä ja Valolla. Olisipa tälläisiä tehoviikkoja vähän useammin. Prikan kanssa kontakti on parantunut huomattavasti ja kapulan pitokin jo onnistuu. Kiva, kun sille on ihan sama missä treenataan ja ketä siinä ympärillä hyörii, ei se ehdi kentän tapahtumia liiemmälti noteeraamaan. Jinksukin on päässyt tekemään pieniä sessioita ja välillä jopa kokonaista kokeenomaista. Onhan se luksusta, kun treenikaveri tulee varta vasten kentälle meitä liikkuroimaan, vaikkei itse ole tekemässä mitään omiensa kanssa. Olipa hyvä treeni; ohjaajalla on pallo hukassa, tuijottelee koiraansa ja unohtaa valmistelut,  vasta liikkeen alettua, kertoo että mitä nyt. En yhtään leikittänyt koiraa ennen ”kokeenomaistamme”, siksi varmaan vähän liikaa ääntä lähti Jinksusta. Pahimmat mokkerot, että meni ruudusta vähän yli, enkä sitä huomannut, luoksarin eka stoppi venyi turhan pitkäksi ja tunnarinkin toi oman mutta ehti jo kertaalleen se sylkäistä sitä ennen. Mutta kokonaiskuva ihan yes! Ei pro eikä hillitöntä edistystä meidän hienosäännöissä. Näillä nyt sitten mennään SM:iin kuukauden kuluttua, ylimpään luokkaan ensimmäistä kertaa ikinä! Meillä on aikas hieno SBCAK:n joukkue, ihan on ilo olla mukana.

Meillä kävi myös bortsuvieras Pito, ruskeasta bortsusta olen aina haaveillut, niin onpa kiva, kun edes tutut on sellaisen saaneet. Pito on tosi kivan oloinen, Prikkaa puoli vuotta vanhempi nuori herra. Vähän oli lääpällään tyttöihin, ei häntä laskenut kertaakaan alas. Kovasti tämä nelikko harrasti piiri pieni pyörii leikejä, lisää kuvia Piton pidoista.

Mut, mut mun terveet buut, en tiiä onko. Käytiin eläinlääkärillä tiistaina, anaalit vaativat tyhjennystä molemmilla seniorilla kuten osteopaatti meille oli jo kertonut. Kiilan hampaat oli tosi kuluneessa kunnossa (ja omistaja ei mitään viitsi huomata). Ne kuvataan viiikon kuluttua.  Kovin huonoa omaa tuntoa olen potenut, kun se on varmaan yrittänyt vihjata kivuistaan; kyntänyt kuonolla maata, syö hitaasti ja välillä istuu keskellä lattiaa ja valittaa, huono ja sokea omistaja. Ontumisongelmakaan ei ole mihinkään muuttunut, paitsi että välillä ontuu vasenta, välillä oikeata etutassuaan liikkeelle lähtiessä. Veriarvot oli rajoilla ja kun en puhelimeen useinkaan vastaa, niin ei eläinlääkäri ehtinyt saada perjantaina lupaa uuden veriarvon määrittämiseen. Piti siis vielä viikonloppu jännittää, että löytyykö jotain selitystä veriarvoista Kiilan fleguun olemukseen (vai onko vain paha ientulehdus ja kova kipu hampaissa?). Veriarvot rajalla kilpirauhasen suhteen, tarkkaillaan. Ups, oli taas paino noussut: 19,9 näytti vaaka ja turvonnut tuo mummeli on. Jinksa on parempi mutta lievää satunnaista ontumista silläkin ja kilo lisää tullut talven aikana myös meidän dynamiitilla, 17,5 oli lukemat. Runsaan viikon kuluttua olemme taas viisaampia, hammaslääkäriissä kääyty ja osteopaatin kanssa tsekkaus senioreille, jospa seniorikoirani siitä tokenisi!
Ensimmäinen punkki löytyi kaksi viikkoa siten Jingasta, sitten meni runsas viikko, että löytyi Prikastakin. Kolmannen punkin jälkeen laitoin frontlinet koirille.

 Oodi keväälle! Pihalla kukkii viime narsissit, kevätkaihonkukat, hennot helmililjat ja kevätvuohenjuuri ja valkovuokkokin. Raparperikin on kohta korjattavissa ja viikonloppuna sain jo ruohosipulia salaattiin! Hedelmäpuut ovat nupuillaan kuin myös sammalleimu ja lemmikit.