Varikolla vain

Piti ottaa norsusta kuva, kun kamera oli valmis ja tähtäilin oli norsun viereen ilmaantunut tähystelijä

Etsintähommissa

Etsinnässä on kuuma

ja voi löytyä paljon aaarteita

ja tähystyskiviä

Kun tullaan metsästä, mennään jonossa rantaan, josko pääsis uimaan 

ja yleensä pääsevät, niin myös tänään.

Varikolla taidetaan  pysyä  ainakin lopun vuotta, ehkä kirjoittelukin hieman vähenee ja tasaantuu, kun ei sen kummempia tavoitteita eikä tapahtumia ole ilmassa. Nyt ollaan arjessa tiiviisti kiinni ja samalla myös mukavasti pihatokoissa, joita voisi yrittää saada kuvattua pikkuhiljaa. Pikkaraisen kanssa tehtävää riittää joka saralla, nyt työn alla eniten liikkeiden yhdistäminen, jonkinlainen sarjoittaminen, ettei ihan joka jutusta lentäisi namia suuhun tai patukkaa tarjottaisi. Kestävyyttä siis. Jingan kanssa panostetaan kunnolla kaukoihin ja noudon kaunistamiseen. Voitais myös käydä jossain epiksessä, että päästäis meidän zeta-koomaan käsiksi, kotona ei oikein saada samaa koomaa aikaiseksi. Eli tekemistä riittää uuden kiertonoudon lisäksi. Viikon valopilkku on kuitenkin ollut Kiila. Pyysin koiraa kiertämään ja taas minua vain tuijotetaan ja tarjotaan peruuttamista yms. Sen sijaan, että olisin käskyttänyt turhautuneena uudestaan, pysyin vaan passiivisena ja odottelin (autan liikaa koiriani, näin minulle on kerrottu). Odottelu tuotti tulosta ja vanha rouva alkoi tarjoamaan ja tarjosi kiertoakin ja voi vitsit tuolla vauhdilla ei ole aikoihin singottu minusta poispäin!

Viimeksi pidettiin Munakkaan mestaruuksia, kun Laukaalla käytiin SBCAK-rotumestaruuksia. Tänä viikonoppuna pidettiin sitten Etelä-Hämeen mestaruuksia, sillä aikaa kun pk-koirat mittelöivät Vantaan SM-kisoissa. Eilen Prikka järjesti etsintäkokeen Riihimäellä. Äitini naapurit olivat seurustelleen mukavan ja kiltin koiran kanssa rapussa ja miettineet, että kellekähän asukkaalle mahtaa koira kuulua. Uutterasti miettivät ja lopulta haku ja etsintä tuotti tulosta, kun kepo lähti ennen minua viemään roskia. Hakumestaruus naapurille. Jälkimestaruus Prikalle, rappuun tuo hassu koira “joutui”, kun sen on pakko mennä tarkistamaan tulijan jälki, kepo siis tuli omista kisoistaan. Kun koiria siinä häselsi ympärillä, niin emme huomanneet yhden puuttumista. Emme, vaikka äitini ennätti n:ttä kertaa kysyä, että missä se kolmas koira on. Olin jo niin monesti selvittänyt, missä kukin makoili, etten jaksanut osallistua arvaaus/tietoleikkiin.  Kahvinjuonnin ajan olisi jollain ollut oivat tilaisuus viedä kiltti koira! Josko sitä jatkossa olisi hieman huolellisempi ja laskisi koiransa aika ajoin.
Etsintäkoe tuotti tänään kovasti tulosta, parin kantarellikorillisen kanssa kotiuduimme Etelä-Hämeen mestareina.