Kiila pääsi eräileen Litokairalle, aamusin oli kuuraa.
Vanajan rannalla Hämeen linnan vieressä
Jingan tyypillinen ilme, kun on ajatuksissaan tai odottelee jotain tapahtuvaksi.
Prikka marraskuun puolivälissä mökilllä
Valoisa aika on kovin lyhyt. Iltaisin jos vähänkin on valoa, niin kuljen kyllä mieluummin hämärässä ilman lamppua. siinä vaiheesssa, kun metsä muuttuu umpipimeäksi niin kuljen lampun valossa. Lunta odotellessa pitää ottaa myös kaupunginvalokävelyt ohjelmaan ajoittain ihan vaihtelun vuoksi. Ollaan me onneksi jonkin verran päästy valoisallakin ulos, onneksi. Suppiksia ollaan skannailtu ja kentällä tokoiltu. Jingan ohjelmassa on tiukasti ollut eteenlähettämiset ja kiertohässäkät. Pientä edistystä ehkä mutta tekemistä piisaa. Siinä on koira, joka tykkää mennä lujaa (yhä vain, ei suunnalla väliä, kunhan täysillä menoksi).
Prikan kanssa ollaan muistettu tehdä muutamn liikkeen kokonaisuuksia. Ja puhh - mulla taitaa olla toinenkin blondi. Parikin kertaa ollaan tehty lähetyksiä, niin että edessä on vain yksi looginen este (mun mielestä) mutta ei - neiti valitsee ihan itse kohteensa. Viime viikolla kiertotolpaksi valikoitui 45 asteen kulmassa olleut ruudun merkki ja siihen urautui. Seuraavalla treenikerralla mentiin ruudun ohi tekemään nimenomaa merkkejä (treenaamaan suuntaa edessä) ja mitä tekee pikkublondi, kääntyy viereltäni 90 astetta ja juoksee ruutuun. Siis minulla on suuntaamisongelmia kahden kanssa.
Eihän tässä voi muuta kuin suunnata eteenpäin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti