New year and a new book for our training notes

The cover of my training notes 7.8.2013 - 31.12.2015

We have been training, I started a notebook in August 2013. It contains 260 pages of notes about our obedience training (392 sessions for Jinga and 142  for Prikka) + tens of pages from the camps or private lessons + some pages from our utility training.
This period includes notes from 28 private lessons, some of them from the weekend camps. There are also notes from our utility training, unfortunately we have been a bit lazy with those, only 10 tracks and obstacle searches in a year.

The most important marking is from July 2014, Jinga getting her Championship in Obedience. She got it visiting altogether nine shows, only three in the uppermost class. Very well done from two newbies on this sport.

Poor Jinga, she is trained now less! Last year we had 170 session, this year only 127. The "puppy" had as many as 142 session this year. The tiny sessions we made last year are not recorded. If I count all the training and competing activities Jinga had last year, she was busy during 151 days. Where as Prikka was busy during 184 days. So, we are busy quite often but still we have lots of days without any other program than having our daily walks. Sometimes our session is 15 minutes in the living room, sometimes an hour on the field or hall. Half of these sessions are sessions of our own, the other half, training with friends, mostly with the golden ones. Sometimes I have a huge urge to have my sessions with my doggies. There are also times when the session is a must, but always it turns out to be fun, a lot of fun with these enthusiastic two. Without the friends to train with, the progress and choices what to do with each exercise would be minimal and kind of poor. My friends, you are precious, thanks!

As a young dog Prikka was "entitled" twice for training courses for the dogs of her age. It was really nice to train with 4-5 other young dogs under perfect guidance of Elli. In the beginning and in the end of summer we had six sessions and it was so good to see other youngsters around and do the group exercises.

This year we trained six times with my favourite coach, Oili. I just love her way of calming me down and keeping the dogs on the right track in a very positive and clear way and giving the exact hints  to improve our performance. We met also a couple of other coaches, Pipa and Riitta and Pekka Korri, whose training sessions we have enjoyed earlier as well. This year I participated only one camp, the utility one of the breed club, in June. Three days contained lots of new experiences, meeting new people and dogs, lots of fun, thank you, the coaches and organisers!

The old book contains lots of happy sessions and moments and meeting nice people. Now I am looking forward what will be the ones in the new note book!

The cover of my training notes, starting 1.1. 2016:

Happy trainings!
                                       Happy new Year!
                                                                                                       Enjoy your friends!

Joulun ajan valoa

Ollaan nautittu yltäkylläisestä Joulusta - ruhtinaallista ja etuoikeutettua kerrassaan nauttia hyvästä seurasta ja ruuasta sekä kiirettömyydestä. Viikon verran uutena ja upeana asiana olemme nauttineet uudesta aikataulustamme. Nyt ei tarvitse hulluna käyttää kaikkea viikonlopun valoisaa aikaa koiriin. Kun kerkii koirien kanssa treenata ja käppäillä muulloinkin, kiitos vuorotteluvapaan! Hip-hei ja hurraa, tästä ihanuudesta saamme nauttia vuoden, mukavia aikoja ja seikkailuja siis tiedossa.
Tapanina sukuloitiin ja koirien kanssa ehdin nauttia auringosta Riihimäellä (kuvat yllä). Myöhemmin maalasiserkut ajoi Helsingin keskustan halki ihmettelemään kaupunkielämää Kruunuhaassa. Pieni suloinen australianterrieri-"serkkukoira" on pysynyt terveenä runsaat 10-vuotta ja nyt oli huomaamatta loukannut lonkkansa. Nivelsiteet piti leikata, reippaasti jaksoi toipilas kaksi viikkoa leikkauksesta. Hyvin otti taasen meidät vierat vastaan ja käveli Tervasaaren ympäri kanssamme. Ikinä ei tiedä terveiden päivien määrää ja koska huono onni osuu kohdalle. No, onneksi Baila-serkku on hyvin toipumassa.
Nyt alkaa treenivihko olla ääriään myöten täynnä, vuoden lopuksi luvassa siis tilastoja treenailuistamme.
Valoa kohden mennään, upeata sekin!

Rauhallista Joulua!

Rauhallista Joulua!

Rauhallisuuden perikuva Kiila hieman hektisemmän palveluskuntansa kanssa toivottolee oikein rauhaisaa Joulun aikaa!

Kiila haluaa myös kertoa, ettei koirakavereiden tarvitse olla huolissaan onko lahjat tulossa, on ne!

Ollaan treenailtu Jingan kanssa aika lailla uusia liikkeitä painottaen. Viikolla tajusin, että "edessä" sille on kohde jossain edessä. Jos olen käynyt näyttämässä jonkin pisteen tai vienyt vaikka lelun, niin piece of cakehan se on sinne suuntaan juosta mutta jos sanon sille edessä, kun eteensä tuijottaa mutta annan käskyn viiveellä, niin sinnehän se koira singahtaa minne katse osoittaa käskyhetkellä. Huh! Nyt tehtiin hienoja eteenmenoja pihalla mutt mutt, sattuuko se katsomaan oikeaan suuntaan, kun tilanne vaatii? 

"Onneksi" on treenattu välillä vanhojakin liikkeitä, joku päivä oli taas niin rumaa mälväystä noudoissa ja tänään ei löytynä tunnaria, kun liikkuroituna tehtiin, plääh! Nöyrtyä siis pitää vähän väliä onnistumisten lomassa. 

Prikan kanssa on panostettu malttiin ja ajoittain kokonaisiin liikkeisiin muutama kerrallaan. Pitoon sain ihanaa vakautta kun sovelsin namista luopumista myös pitoon, tosi kauniita ja vaikaita pitoja on nyt nähty, ihan hymyilyttää. 

Nyt me rauhoitumme Jouluun ja ehkä treenailemmekin. Rauhoittukaa tekin ja/tai treenailkaa, mikä vain hyvältä tuntuu!

Hässäkkää ja kesämuisteloita

Vuoden pimeimpänä aikana on ihana muistella kesää, valoa ja kukkasten loistoa. Laitoin jo jonkin aikaa sitten linkin yllä oleviin Varjosen Jessican ottamiin kuviin Keski-Suomen kennelkerhon tokokokeista toissa kesänä (15.5.2014). Nyt piti poimia ne ihan tänne, ovat vaan niin kesäisiä ja sen lisäksi jingamaisia, sen syvin olemus huokuu joka kuvassa. Mitä tuossa toiseksi ylimmäisessä kuvassa tapahtuu, en ihan tiedä, yritän ehkä kehua koiraa. Pitäisi tuokin asia opetella, että osuis kehua niin, että pikkarainen pörriäinen siitä tykkäiskin. Ruudusta olen ylpeä, olen malttanut odottaa ennen maahan-käskyä. Noudot ja seuruu tyypillistä tättähäärää! Posetella mei ei osata mutta kaunis kesäkukkien pelto meillä on takanamme.

Ollaan nyt muutaman kerran saatu kiertohässäkkä onnistumaan. Ehkä se liike pikkuhiljaa siitä vahvistuu? Toistoilla saanemme varmuutta siihen, että vieraissakin paikoissa Jinks tietää mitä ollaan tekemässä. Jingan kiertonouto hässäkkä ja yksi eteenmeno tämän päiväisessä vaiheesssa.

Prikka tosiaan alkoi ontua kesken meidän lauantaisten treenien, joten eipä ole meidän perheen pentua juoksutettu viikkoon. Tänään uskalduimme ekan kerran kunnon kävelylle ja tokoilemaan vauhtiliikkeitäkin. Ei näy enää minkäänlaista jalan varomista, onneksi!

Maanantaina käytiin Lahdessa Oililla. Jingan kanssa eteenmenoja. Oili tykkäs ihan hulluna siitä, ja väitti, että meidän dynamiittipepulla oli upeimmat hallissa nähdyt eteenmenot. Saatiin kuitenkin muutamia vinkkejä treeniin (pallo piilosta palkaksi eteen menossa ja ettei tosiaan turhan usein lähetä ruutuun tai stoppaa). Harmi, että eteenmenossa on aina suuri riski, että Jinga pongaa jotain vallan muuta kuin suoraan eteenmenon. Näillä nyt mennään aika monen kanssasiskon ja -veljen kanssa. Lisäksi Jinga sai näyttää hässäkkänsä. Todettiin, että vieraassa paikassa tarvitsee vielä vähän apuja törtön näyttämiseen. Muuten oli hieno. Taidettiin ehtiä vielä peruutellakin ja siitäkin saimme olla ylpeitä.

Prikan kanssa tehtiin vain staattisia juttuja jalkaongelmansa takia. Kaukon tekniikka on ihan ok alussa, ja pahin hösläys on poissa, kun olen pitänyt nameja koiran sivuilla. Prikka kuitenkin kyttäili niitä paljon. Nyt teemme tekniikkaa namipalkalla mutta luopumisen kautta. Vieraassa paikassa tuli tunnariinkin häsläystä ja kapuloiden nosteluja. Sovittiin, että tehdään vaikeita tunnareita kotiympyröissä ja helpotetaan vieraiden paikkojen tunnaria. Niin ja harmoniaa hommaan, Prikka on joko töissä tai sitten lepäilee. Seuruussa vasemmalle kääntymien takkuili. Sitä sitten hinkkailtiin jumpalla ja parin askeleen jatkona. Seuruun kohdalla Oili laittoi häirö-CD;n päälle ja äänet aika kaakkoon. i häirinnyt meidän tekemisiä kilpailukaiut! Itsestä on tuntunut siltä, että alkaa harmistua koiran häsläämiseen liikkeiden välissä, ihan turhaa  harmistua, kun voi asialle tehdä jotain ja kummallakin voisi olla selvät sävelet, että mitä milloinkin tehdään. Nyt mietittiin yhdessä mikä olisi reilua ja selvää koiralle. Olipa kivaa, antoisaa ja taas kerran herättävää päästä Oileileen. Se olin kuudes ja vuoden vika Oileilu ja puolet näistä Jyväskylässä. Aikas hemmoteltu olo!

Tänään oli yllätyksellisesti hieno ja kuiva ilma ja nautittiin siitä mukavalla metsäkävelyllä. Kuvia en ehtinyt ottaa. Unelmoin tosin, että olisin tuon videon lisäksi ottaa Prikan tämän hetkisestä tokosta kuvia mutta pimeys ja sade pääsivät yllättämään. Tällä viikolla löysin Prikasta yllätyskuvan, kun kävin katsomassa TOKO SM 2016 sivuja. Kuvat on Kyllösen Hennan ottamia (niin kuin sivutkin).  Syyskuun lopun Korrien koulutuksessa Laukaalla aurinko paistoi komiasti ja Prikasta tuli napattua muutama kuva, joista yksi pääsi ko. sivuille. Toivottavasti saan lisää ko. "posetuksia".