sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Spring, winter, summer, spring and back to the business

Today was garden day, like yesterday, too. The kids in the neighbourhood are eager to visit the trio. This is how I saw them most of the time during the day, kind of waiting for action and keeping eye on the toy keeper.


The morning walk on Saturday, Jyväsjärvi on the background.

Jinga and her teddy.

On our walk we checked the training field, which was covered with snow a week earlier, now  looked promising for the training next week. Prikka took her position by the shade where she usually needs to wait for her turn. I did not get the picture of that, so I reconstructed the situation. These other two just joined her company.

We also went to check the lake nearby, there was still ice. Jinga was able to swim, anyway and and these other two were happy wading and running in the water.

On our way home we first saw football game on a green, so summerish! Ten minutes later we walked up on ski track, so winterish!


I think the dogs were delighted to see some hard real winter snow.


These are the conditions, we have been enjoying for more than a week. I have been training in a week more than in a month this year. So happy, finally so much fun and feeling so much more energetic and happy.

This is not a pic of the dogs - no, this is picture of the very first spring flowers, we saw the first  floral sign of spring,  coltsfoot. The little yellow ones are beside Jinga.

Prikka has found two new items in the forest this week, both of them were hanging on the trees. She is so serious with her business (finding someone's obstacles).

Prikka and I visited a training session in Mikkeli a week ago, the similar we attended two months earlier. I was not very eager to participate, since we hardly had trained after the last workshop. Luckily, I did go to Mikkeli. I had an over active and far too eager dog. Some patience is needed, she is far too eager to run after the dumbbells, drops the bar when jumping and so on. So, she needs to have her focus on me, not to hurry for the next task or reward. We are also working on her scent. She does not have any problems when we are working by ourselves. When there is a stewardess, she finds the correct object but she is not working on a correct mood, she drops her own scent obstacle. We need to train this with a steward for a while again. Very inspiring workshop.

There are two dogs in the dog cage, you can to see the black one but Sunny is sleeping quite next to black one. On our way home Sunny was enjoying the sunny spot.

The spring has many faces. Down, two pictures from the last weekend on a beautiful frosty morning walk. The pictures are taken from "our hill".

The view towards the city, with lake Jyväsjärvi in the background.

From the same spot, westwards.

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Talvesta kesään

"Meidän" jääluola (Kammarinmäen lippaluola) antoi tänä vuonna odottaa syntymistään, mutta syntyihän se lopulta.  Pääsiäisen jälkeen oli koirien kanssa metsässä, kun takaata kyseltiin tietä jääluolalle, opastin retkeilijät perille asti. Seuraavana päivänä kävin kameralla ikuistamassa jäätaidetta, jota en aiempina vuosina ole huomannut syntyneen.

Trio keväällä 2015 - mittatikkuina

Huhtikuu 2018


Kesäkeittiön rakentaja on tasan tarkkaan tiennyt mihin aurinko paistaa. 

Rinteessä on vielä näin iloisesti lunta, kun auringosta oli jo hyvin sulanut.

"Taas tuolla puussa on lapanen ja se mua tuijottaa! Kai sä sen näet ja jotain teet"

Maisemakukkulalle

Joku pääsi jo huipulle

Ja näin asettautui trio poseeraamaan.

Pääsiäisenä nautittiin auringosta ja niin myös tällä viikolla, ihan hulppea viikonloppu kruunasi tämän aurinkoisen viikon. Jyväskylässä vaan on sen verran lunta, ettei viime viikolla ollut mitään menemistä kentille. Tietkin suli  yllättäen kokonaan tai osittain asfaltiksi, niin ettei niitäkään voinut hyödyntää. Metsässä sentään on polut olleet ihmeen kantavat ja hankikin on aika lailla hyvin koiria kantanut, joten kirmailleet ovat kovin.

Lauantaina mökille saavuttuamme saivat koirat haasteita. Laitoin ne mökkitielle etsimään sinne kuukausi sitten hukattua pipoa (jonka näimme ajaessamme). No, innolla lähti Prikka matkaan ja palasi kohta yhtä innokkaana. Sitten lähtivät molemmat mustat yhtä innoissaan parikin kertaa ja tulivat aina yhtä pian yhdessä takaisin. Minä en siis voinut ylpeillä heidän taidoilla. Lähdimme sitten yhdessä katsomaan, missä pipo luurailee. Ei tarvinnut pitkälle mennä, kun koirat onnellisena istuu mua vasten jotain edessään. Menin katsomaan ja pipohan se siinä, se oli vaan niin jäätynyt, etteivät saaneet sitä irti maasta. Haasteita pitää siis olla tai sitten vain eri tapoja pilata koira.



Prikka ja Jinga niin nauttivat jäälle juoksentelusta




Prikka nautti myös löträämisestä

Tässä trio odottaa kutsua.

Kutsu tuli mutta minne juoksee Kiila?


Nämä kaksi suorinta tietä!

Kiila kiersi pitkin rantoja. Yritin myös mennä jäätä pitkin kävelylle, lähellä rantoja toki. Juuri olin nähnyt paljon sitä jäätä oli, kun avanto tehtiin ensimmäiseksi saavuttuamme.  Ei suostunut koira jäälle tulemaan ja itseäkin alkoi hirvittää jään narahtelu ja kaikki ne tummat kohdat, joten luotin vanhan koiran "vaistoon" ja kiertelimme lähiniemen rantaa pitkin, ei jäitse.

 Illalla saapui muutama joutsen kovaa ääntä pitäen, pari kuvaa tosi kaukaata sain.

 Mökin edustalla majaili myös kurkikaksikko ja nekös metelin nostivat joutsenten ylilennosta ja muutenkin pitivät kovaa ääntä.

Tässä ihanassa aurinkometsässä ei ollut lunta lainkaan, kelpasi jäljestää ja esineruutuilla.

Viikonlopun lämpöaalto tarjosi upeat treeniolosuhteet. Päästiin treenaa pihalla lauantaina sen verran sulia kohtia oli Hämeenlinnan mökin pihapiirissä. Sunnuntaina tehtiin kevään ekat jäljet mustavalkoisille. Voi sitä intoa, hyvät janat kummallakin. Prikka kadotti jäljen kolmannen kepin jälkeen, ylimääräisen  mutkaan jälkeen palattiin jäljelle ja saimme iloita yhdessä viidennellä kepillä (neljäs jäi jonnekin harhapolun takia). Jinga taas käveli parinkin kepin päältä ja jätti ne noukkimatta. Olisiko syy ollut mun hukkaamat kepit, vain yksi jäi mulle ja otin metsästä vaan jotain neljän hukkaamani tilalle? Liikaa haasteita pienen koiran nenulle. 

Esineruutuakin tehtiin ja ensimmäinen "esine" löytyi jo ruutua tallatessa. Hyvin upposivat kaikki vuorollaan takalaidalle asti. Siitä olin kovin iloinen. Jostain syystä Prikka ja Jinga löysivät  täsmälleen samat esineet, kuusi esinettä oli tarjolla ja kolme saivat kumpikin hakea. Hyvin jäin intoa seuraavan kertaan.

Yksi koira kivellä.

Kaksi koiraa kivellä.

Kolme koiraa kivellä.

Neljän Vuoren Hiihto "sponssasi" näin hienoja nurkkamerkkejä.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Pääsiäisviikko Pyhällä

Jotkut lähdössä erälle ja toiset jäivät päivystämään.

Ihan ei joka aamu aurinko paistanut mutta joka päivä kuitenkin.

Prikka valitsi makkarin omaksi päivätilakseen

Välillä sentäs sohvallakin torkkuiltiin.

Aamu-ulkoilut takaladulla

Aamu-ulkoilut etusuolla Pyhän edustalla

Jinga on ihan pieni

Pitkän koiran lyhyet päikkärit

Pitkän koiran nautinnolliset päikkärit

Välillä Prikka nukkuu kapsäkkien keskellä

Yhtenä päivänä tuli suorotettua kansalaisvelvollisuus, latuhiihdolla ympäri Pyhäjärven, poikettiin mukavassa kahvilassa ja iglussa.

Kota poroerotusaidan vieressä (meidän takapihalla)


Mökkimme Pyhätunturin ja Soutajan välissä.

Mönkijä

Takapihalla Pyhätunturin edustalla

Matkalla Pyhäjärvelle pientä kilpajuoksua

Kilpajuoksua #2 Soutajalla

Pyhäjärvellä

Vanhoilla kelkkaurilla

Löydettiin aivan ihana kelkkaura (pulkkaväylä)


Kiirastorstaina oli pilvistä välillä

Lumi-Jinga

Lumi-Prikka

Auringonpaisteesta nauttiva Kiila Luostolla, käveltiin lumikenkäreittiä ylös Lampivaaralle (aikas tylsä, kun meni ladun vierestä)

Luostolla lankalaunantaina

Mutta ylhäällä oli kaunista ja alas tulimme kaunista mutkittelevaa reittiä ja ilman lumikenkiäkin pärjäsi hyvin.



Tehtiin vielä  sunnuntainakin retki Luoston kauniisiin maisemiin

Prikka on tänä keväänä ollut kovin kiinnostunut kantojuurakoista kuin myös piiloista puiden juurilla.

Kiivettiin melkein säähavaintoasemalle

Luostolla oli vielä tykkyä jonkin verran


Matkalla huipulle

Melkein huipulla






Huipulla






Mustavalkoiset haaveilemassa


Kilpajuoksutusta pallolle

Yksi juoksee vähän omassa sarjassaan, kun ei kuule vapautuskäskyä

Mutta pallopalkan saa kuitenkin


Mustavalkoiset ovat aika tasaväkisiä 



Pallohauskaa kävelylenkin päälle


Kyllä sitä kannatti istua yhdeksän tuntia suuntaansa. Mennessä mentiin  yhden pysäyksen taktiikalla, tunninn pysähdys Vihiluodon Kalan antimista nauttien ja koiratkin sai mukavasti juosta. Perillä ilmat suosi ja hyvät oli hankikannot kelkkaurilla, ihan sai vapaasti valita mihin ilmansuuntaan halusi lähteä ja ladullakin sai hiihtää, kun koiralatu meni ihan vierestä. Ihan kuin Prikka olisi hieman innostunut hiihdosta, Jinga into taas selvästi oli vaipunut nuoren Jingan menosta. Kiilalle ei valjaita edes laitettu, saa rouva melkein 12 v. juosta ihan vapaana. Tosi kiva oli ulkoilla myös siksi, että koirat sai päivittäin kehuja hyvästä käytöksestään ja tottelemisestaan.