sunnuntai 12. tammikuuta 2014

tokoa - pitkästä aikaa nirvanaa

Loppiaisen jälkeen oli vain pimeätä, sateistä ja synkkää. Johan siinä masentui, ei meinannut mikään innostaa. Onneksi lumi tuli valaisemaan maailmamme perjantaina, heti parani olo.
Lauantaina oli meidän tokoringin kolmas ja viimoinen koulutus. Kouluttajana Oili ja paikkana Länkipohjan Kana-areena. Ihanaa oli. Kivassa seurassa ja maailman ihanimman coachin seurassa oli vaan niin superia, lämpötilakin just sopiva treenimiseen. Joulukuussa saimme Oililta ohjeita vireen hallintaan. Jings oli vähän liian kierroksilla seuruussa. Ohjeeksi olin saanut, että ei palkkaa lainkaan tai vain minimaalinen kuiva nappula. Osui ja upposi: tosi hienolta ja tasaiselta näytti meidän seuruu nyt - vire kohillaan. Jatkossa pitää vaan yrittää muistaa tarkkana tarkkailla virettä, ja koiraa saa jo palkatakin paremmin, kunhan ensin sosiaalinen kehu, ilman että kädet on taskussa.
Teimme myös superhienot tunnarit. Ensin kisamaisesti, sitten hypyn kautta pitkälle tunnaririville. Hienosti löytyi ja palautus sen syrjässä olleen hypyn kautta. En tiedä kummasta olin onnelllisempi oman pikaisesta löytämisestä vai tuosta superpalautuksesta.
Ruutua teimme myös. Jinga osasi hienosti mutta ohjaajalla oli ongelmia ajastuksensa kanssa! Seuraavaksi Oili laittoi meidän ruutumme eteen targettimme. Sinne targetillehan J. sitten kosahti, kun ruutuun piti mennä. Tämä oli varoitusdemo. Messarissa oli useampi koira mennyt ruudun sijaan mattoteipeille.
Häiriötreeneinä me kaikki teimme ensin seuruuta pienessä neliössä, sitten istu-maahan menoja ympyrässä kuten myös kaukoja. Lisäksi vielä yksitellen luoksetuloja rivistöstä.
Oli kyllä taitava koira, illalla kotona oli niin nirvana olo, istuin vain treenikirja kainalossa ja hymyilin!
Tuli tehtyä tuosta kolme ja puolivuotiaasta elämäni koirasta kollaasi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti