lauantai 18. maaliskuuta 2017

koulutuksessa ja uudet sivut



 Viikko sitten jatkettiin hiihtolomaa täällä Jyväskylässä, hiihdettiin Muuratsalo  ympäri. Suhteellisen jäistä oli, paluumatkalla oltiin myötätuulessa, niin aika haipakkaa  tultiin.

Nyt, kyllä täytyy myöntää, että enpä ole näin laiskasti treenaillut viiteen. Onneksi sentään koulutuspuolella on jotain positiivista, kun olen kerran kuussa päässyt ohjattuun koulutukseen. Eilen oli vuorossa Laukaan järjestämänä Kivimäen Riitan koulutus. Kerrankin tiesin heti alkuun mitä haluamme tehdä. 
Katsoimme ensin kaukoja. Ei siinä auta muu kuin kriteerien nosto, hyväksyä pelkät ripeät virheettömät siirrot. Opettelimme myös painon siirtoa, jotain pientä tajunnankin siirtoa siinä ehkä pääsi syntymään. Mutta apua, jos yhden silmäkoiran kanssa on saanut painia, niin nyt minulla on toinen, olen opettanut koirani palkkion vaatijaksi. Koirani oli varmasti parempi pari vuotta sitten ennen kuin sen pilasin. Pilaamisesta hyvä juttu tässä blogissa.
Toisessa sessiossa katselimme noutoa. Prikka tulee välillä vähemmän tiiviisti sivulle. Sitä yritämme suoristaa tulemalla suoraan vasempaan target käteen ja siirtymällä sivulle edestäni juoksulinjalta (ei pk-asennosta) sivulle. Kapulastakin koira otti aina kiinni vasemmasta laidasta, jolloin sohaisee minua, kun tulee askelen verran takaatani sivulle. Pitää opettaa tarttumaan oikeaan laitaan. Väliajalla tein tunnaria, kun uusissa sisätiloissa oltiin. Ekalla löysi oman, en palkannut löytämisestä, joten hommeli jäi kesken, kun en myöskään pyytänyt sivulleni selvästi. Toisella hakukerralla olikin sitten epävarmempi ja nyppi vieraita, eli panostetaanpa tähänkin.

Viimeksi mainostin, että jolly on siirtynyt FB-aikaan ja nyt meillä on FB-sivujen lisäksi upouudet, Euroopan hienoimmat sivut. Tuhannet kiitokset Kattaisen Saaralle, joka dogifyoi sivumme.
Nyt on FB:tä, logoa ja hulppeata hulppeammat uudistuneet sivut!



Rankkojen suoritusten jälkeen kelpaa kölliä!
Ja ehkä tekstit täällä hieman vähenee, kun kuvareportaaseja voin laittaa Jollyjen FB-sivulle.







perjantai 10. maaliskuuta 2017

Pallaksen laidalla suksien kera & ilman






Hektisen tammi- ja helmikuun jälkeen oli aivan superia nauttia rennosta hiihtolomasta kera perheen & ystävien. Säät suosi, saimme nauttia auringosta ja kokea tuulen voimaakin. Ihan hulppea kahdeksan hengen mökki oli just hieno kuuden-kahdeksan hengen käyttöön. Tällä kertaa olimme Länsi-Lapin puolella Pallaksen kauniissa tunturimaisemissa.
Ensimmäisenä päivänä vähän pelästyin pääseekö koirien kanssa ulkoilemaan kunnolla, kun upposivat niin hankeen ja jäätäkin kerääntyi tassuihin. Onneksi löysimme polkuja ja kelkkauria, että pysyimme kaikki pinnalla. Ladut lähtivät muutaman sadan metrin päästä ja kun talossa oli vielä kellaria koko talon mitalta, niin voitelusuksien käyttäjäkin oli taivaassa.
Yhden kerran uskalsin ottaa koiran laduille mukaan (mökkinaapurit olivat sitä mieltä ettei koirat turisteja häiritse mutta paikalliset eivät niistä ilostu). Jinga juostessa kauniisti vierellämme, pysähtyi viereemme kelkkaileva poroisäntä, joka huomautti koiran oleva irrallaan. Kaikki oli hyvin, kun koira oli kytketty. Vanha isäntä oli aikamoinen ilmestys turkissaan ja kintaissaan.
Kun oma fysiikka ei kestä niin paljon hiihtolenkkejä kuin muiden, niin onpa hauskaa, kun pihassa voi kaikkea mukavaa puuhastella koirien kanssa, oli valoa, tilaa ja hyvä pohja!

Prikka ehti päästä huoltoon ennen matkaa, ihan en ehtinyt ennen koetta saada fyssarille aikaa mutta heti seuraavalle viikolle, onneksi. Miten sitä ihminen voikin olla niin sokea? Ihan selvästi koira käveli töpöttäen. No, onneksi Oili toissa viikon koulutuksessa availi silmiäni. Prikka oli tosiaan tulossa kirsusta hännän päähän. Meille uusi hieroja Erika (Kingi ja Kamu) sai suurimmat solmut auki ja kyllä askel mukavasti pidentyi meidän potkurilenkeillä.

Lisää kuvia hiihtolomaltamme löytyy meidän uudelta Fb-sivulta!