tiistai 31. joulukuuta 2019

Huonosti kuuluu mutt jotain kuuluu

Syyskuussa saatiin koirien geenitutkimukselta sähköpostitse viesti:
"Koiranne näytettä on käytetty tutkimuksessa, jonka tuloksena olemme löytäneet aikuisiän kuurouteen liittyvän perimän alueen ja geenimuunnoksia bordercollieilla. "Jinga ja Prikka olivat molemmat normaaleja aikuisiän kuurouden suhteen. Kiilan suhteen olin kovin utelias testin tuloksista ja saimmekin myös sen näytteen testiin mukaan. Sain sille ajan BAER-testiin kaksi kuukautta myöhemmin.
"Aikuisiän kuurous (adult onset deafness, AOD; early adult onset deafness, EAOD) on bordercollieilla autosomaalisesti resessiivisesti periytyvä sairaus. Kuulon heikkeneminen havaitaan yleensä 5-7 vuoden iässä molemmissa korvissa. Geenitutkimuksen tuloksena olemme paikantaneet kuuroutumista aiheuttavan perimän alueen ja siihen liittyviä geenimuunnoksia eli variantteja yhden geenin alueelta. Varsinaista kuurouttaa aiheuttavaa geenivirhettä ei kuitenkaan ole vielä onnistuttu tunnistamaan, joten tutkimus sen löytämiseksi jatkuu. Tulokset antavat kuitenkin mahdollisuuden testata ja tunnistaa koiria, joilla on riski kuuroutua tai jotka kantavat kuurouteen liitettyjä geenivariantteja. Tutkimuksemme perusteella näiden varianttien suhteen homotsygooteilla koirilla on suuri riski kuuroutua. Homotsygootit koirat ovat siis perineet kuurouteen liittyvät variantit molemmilta vanhemmiltaan. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan vielä, jotta voimme selvittää, sairastuvatko kaikki homotsygootit koirat. Heterotsygootit eli varianttien kantajat ovat normaalisti kuulevia. Tutkimuksessa oli mukana ~1000 bordercollienäytettä, joista n. 700 oli suomalaisten koirien näytteitä. Aineiston suomalaisista koirista 30% oli kantajia ja 7% homotsygootteja tutkittujen varianttien suhteen."



Ihan niinkuin olimme jo monta vuotta epäilleet, niin testi osoitti Kiilan vasemman korvan melkein kuuroksi, eikä oikeankaan korvan kuulo häävi ollut.


Normaalin koiran reaktio 80 ja 50 desibelin ääniin


Kiilan 50db oli pelkkää suoraa.  Tässä aikuisiän kuurouteen liittyvässä tutkimuksessa kuulotestissä testattiin myös kuulokynnystä (mikä ei yleensä sisälly kuulotestiin). Normaalilla koiralla kuulokynnys on15 db, Kiilalla vasemmassa 75 ja oikeassa 70. Kiila on aina vetänyt voimakkaasti tien vasempaan laitaan. Tyttäremme epäili jo vuosia sitten, että se voisi liittyä kuulo-ongelmaan ja niinhän se näyttää liittyvän, todennäköisesti vasen  korva on ollut kuuro jo tosi nuoresta lähtien, ennen Englantiin lähtöämme vuonna 2009. Kiila-twist = pyörähtää akselinsa ympäri tien vasempaan laitaan ja saada remmi omalle oikealle kyljelle. Tapahtui mm. tänäänkin lenkille lähtiessä. 


Jyväskylässä on mukavasti lunta piisannut, koirat ovat pysyneet puhtaina ja metsässä ollaan pärjätty ilman lamppua illoin aamuin.


Kiilan mielitapa mennä mäki alas.



Innolla tähystämme Uuteen Vuoteen ja Vuosikymmeneen!

Mukavaista vuotta 2020 kaikille ystävillemme!