tiistai 28. kesäkuuta 2016

Atlantin toisella puolella

Oli kyllä hieno

Koiranpitosääntöjä ulkoilutiellä Bostonin suunnalla

Nämä "tiput" poseerasivat vähän enemmän kuin hylkeet

Kaikenlaisia hienoja meren erikoisuuksia löytyi rannalta

Musta läntti on hylje, kamerattomalla retkellä meren rannalle Cape Codissa nähtiin monta hyljeperhettä mutta kameran kanssa en saanut tämän parempaa otosta sukeltelevasta hylkeestä.

Cape Copin sisälahdilla


Puutarhan vierailijoita ystäviemme puutarhassa, Cape Cod

Tauko uimarannalla Ontariojärvellä - matkalla Niagaralle

Amerikan puolella jonotettiin Maid of Mistiin sinisissä sadetakeissa- Niagara


 Niagaran putouksia Kanadan puolelta

Mustia oravia oli kovasti Niagaran edustalla puistossa


Kaunista meren rantaa New Havenin lähistöllä

Well, ei ole meidän sesset monestikaan tarvinneet hoitajaa, nyt tarvitsivat puolitoista viikkoa ja hyvin taidettiin pärjätä puolin ja toisin. Kiitos nannyt, kun saimme niin huoletta matkaan lähteä! Puolitoista viikkoa meni siivillä Uuden Englannin suunnalla. Hellettä oli melkenpä joka päivä noin 30 astetta ja joka paikassa kylttejä: koirilta pääsy kielletty, joten hyvillä mielin ilman koiria reissussa.



maanantai 20. kesäkuuta 2016

Kesk-Suomen keskikesä kauneimmillaan

Täällä Keski-Suomessa ollaan kovin ylpeitä, kun kaksi jollyä oli agilityn SM:kisoissa Lahdessa. Fun ja Carina tekivät hienon ja vauhdikkaan nollan joukkueelleen ja joukkue JKF (Pietarsaarenseudun Kennelseura) tuli hienosti kahdenneksitoista lähettäessään ensimmäisen maksijoukkueensa maailmalle. Särmä ja Sakari tekivät hienon radan ensimmäisissä arvokisoissaan, harmittava alun hyppyhässäkkä väärin päin hypätyn hypyn kera aiheutti hyllyn ja kepeissäkin rytmiongelmia mutta muuten sujuvan oloinen rata, on ne hienoja aksatykkejä kera taitavien ohjaajien. 
Meidän oma JATti tuli kuudenneksi maksien joukkueissa, hienoa taitavat Keski-Suomalaiset, Elina, Väne ja Tiina Kera Ultran, Luxin, Pongon ja Piikan!





 Me ehdittiin nauttia mukavista kävelyistä, tänä vuonna tupasvillat kukkivat kovin näyttävästi. Pihalla tokoiltiin, sadetta pidettiin ajoittain milloin missäkin. Kuvat Jyväskylän Soidenlammelta, käveltiin runsaat 10 km yksi kaunis päivä.


Lauantaina kävimme tsekkaamassa lähistöllä olevan Keltinmäen alppiruusupuiston, 
osa ruusuista oli jo ehtinyt kukkia mutta vielä löytyi kukkiviakin lajikkeita.


En tiedä mitä nämä tässä juonii ja miettii, osuttiin kuitenkin kävelylle ihan sateettomaan hetkeen sunnuntaina Hämeenlinnassa (kun aksaajat aika lailla kaatosateessa ja loassa Lahdessa  tekivät suorituksiaan.) Kun pääsimme pois tästä mökin suosikkimetsästämme, Niin Jinga jäi vähän väliä taakse ja nuoli ja puri jalkaansa. EN siinä mitään nähnyt, niin jatkoin matkaa. Lopun matkaa Jinga jo ontui selvästi. Mökillä huomasimme, että vasen etutassu oli ylhäältä (edestä) turvoksissa ja kovin aran oloinen. Kyllä siinä huoli ehti syntyä, kun toinen oli niin kipeän oloinen ja aristi tassuaan. Onneksi turvotus laski suht nopeasti levossa ja kipukin väheni silmissä mutta kyllä vaan pelästytti.

Kyllä kesällä kelpaa! Alla enemmän kuvia pihan kukista.



Tähän on selvästi muodostumassa ruusupiha, tämä lajike on levinnyt aika hyvin ja saa tuohon levitäkin näkösuojaksi.


Akileijaa on pihalla monen värisenä, kaunis kukka läheltä. 



Juhannusruusumme kera oikein kauniin ja hyvän Juhannuksen toivotukset!







maanantai 13. kesäkuuta 2016

Vedessä ja viheriöllä








Tämän pienen koiran omistaja saatiin houkuteltua tutustumaan vepeilyyn tämän kanssa. Saatiin, vaikka koira ei mikään uimari ole osoittanut olevansa, eikä nuo kuljetuksia vaativat pitämisetkään parhaimmassa jamassa ole. Vähän tosiaan arvelutti lähteä, toisin kuin Jingan kanssa joka on uima- ja hyppyhullu ja sen isäksi vielä kovin lelu- ja vetoaddikti. Jinga on kuitenkin pieni koira 15 kilonsa kanssa, niin tämä vankempi pääsi tutustumaan lajiin. Oltiin Uuraisilla Tehlolla ja olipa upeat kangasmaastot siinä vieressä, ei ihme, että siinä oli jälkikoe samana päivänä. Ystävämme Anna järjesti tapahtuman, vaikkei SBCAK-väki innostunutkaan asiasta. 
Ensimmäiseksi oli veneestä hyppy. Sain aika kauan koiraa rannalta houkutella ennen kuin tohti veneestä hypätä (tai sitten se putosi vahingossa). Uusinnalla hyppäsi jo kuin vanha tekijä kutsusta. Katsomo totesi, että uipa se hurjaa vauhtia mutta kovin syvällä, pää vain näkyi vedenpinnalla, kun toinen merihevosena ui rantaan.
Toisena taisi olla vienti veneelle, se taisi tuolle loppasuulle olla kuivallakin maalla hieman vaativa tehtävä mutta siinä se pörräsi veneen vieressä ja yritti väkisin kavuta luokseni (kuten on mökillä tottunut tekemään laiturille). Joo, ei tuonut, sen sijaan sai liivit päälle, ettei kaikki energia menisi pinnalla pysymiseen. 
Kolmannessa sessiossa veneen haku ja köydestä hinaus. Se oli mukavin homma Prikan mielestä hyvin tarttui köyteen ja veti siinä rannalla. Hyvä Prikkka!
Viimeisenä ihmeteltiin hukkuvaa ja parasta siinä oli kun sai hienon kalasaaliin (kuvat yllä alimpana). Hukkuva sai rauhassa hukkua vielä tässä vaiheessa lajiin tutustumista. 
Oli kiva katsoa osaavampien koirien tekemisiä, ihan täydestä matkasta huolehtivat kuljetuksista.  Mutta tulipa itse terästyttyä loppasuun suhteen. Ihan osasin (kuivalla maalla) vaatia pitoa ja hyvinhän se sujui, kun vaati ja kehui! Tästä on hyvä jatkaa ja pitää tehdä kahden kesken uintimatkoja. Kolmen koiran kanssa Prikka tyytyy sparraajaksi ja kyttää vain kavereidensa uimisia ja noutoja. 

Sunnuntaina olimme tutummissa ympyröissä kuivalla maalla. Päästiin LAUKAn koulutuksiin Kivimäen Riitan oppiin. Halusin katsoa ollaanko kehitytty kuukaudessa yhtään Prikan hengailufiilisten suhteen, onko koirani hereillä ja jääkö kiinni esim kapuloihin. Tehtiin taas avointa luokkaa. Ihan teknisesti kaunista ja suht varmaa ykköstulosta siinä työstimme mutta pidemmän päälle pitäisi pontevammin Prikan suoriutua. Tällä kertaa Prikka ei tarvinnut sivulla kahta käskyä mutta nousi kahdesti tosi hitaasti ja epävarmasti istumaan. Kaukoissa taas ei riittänyt edes kaksi käskyä ennen kuin Prikka heräsi. Eikö meillä ole mitään edistymistä, vaikka niin ollaan yritetty treenata hereillä oloa? Kyll, varmaan on mutta se taisi jäädä suorituksessamme piiloon, koska koiran ohjaaja jätti koiransa aika lailla yksin. Yksi nopea "yes" ja pieni hehkutus ja sitten koira jäi oman onnensa nojaan, kun ohjaaja kiinnitti kaiken huomionsa kouluttajaan. Kyllä siihen kuplaan vaaditaan kaksi, ei riitä että koira on kuplassa. Miten on osannut/muistanut? Mutta olipa hyvä kenraali ja muistutus SM:iä varten. Meillä oli helmikuun kisoissa hieno kupla, pitää muistaa sama myös kokeenomaisissa. Tässä video, ohjaajan vasen käsi on näköjään kuoliossa, videosta näkee myös, ettei me olla hirveesti tehty kokonaista noutoa. 
Saatiin hyviä vinkkejä jatkoon. Tehdään vauhtinoutoja erikseen, silloin voi heittää pitkälle ja lähteä itse vauhdilla karkuun. Tehdään kyttäyksen katkaisemista erikseen. Heitin kapulan suht lähelle, Prikka jäi sitä tuijottamaan, sain odottaa iäisyyden ennen kuin Prikka otti kontaktia. Palkaksi kunnon irrottelut lelulla. Vaikuttaa mukavalta, motivoivalta ja toimivalta. Sitten hyytymiseen saimme vinkiksi kokeenomaisten tekoa vähän useammin ja palkitsemista satunnaisesti eri kohdissa sarjaa. 
Yllätyksiä matkaan ja yhteistä kuplaa siis
Alla osavaampien koirien vesipelastuskuvia, kuvat mun kameralla useamman osallistujan voimin.







maanantai 6. kesäkuuta 2016

Spring or summer or spring



We have been kind of busy this spring this far. This weekend was almost a free weekend, at least Sunday was! The picks above from my sunny Saturday walk! Actually, we did not have any spring, it was summer, straight after winter (which lasted until end of April). Now, it is spring - at least regarding the temperature. Luckily, we enjoyed one month of summer temperatures, even the lakes became +20 degrees or even warmer.

Jinga the jumper, diver &swimmer





Kiila, the crocodile

 "Help! This is how I usually make it, climb on the jetty!" - poor Prikka

 "I guess I need to swim to the shore, if climbing is no good"

"You want me to catch that boat? Why there is no rope?"

The most important duty of the trio - they need to guard the swimmers

 The first paddling tour of the season two weeks ago, by he summerhouse

A tinier "creek" by our house, the dogs like to run and wade back and forth in there almost daily

 Now, Jinga is busy - she swam and dived to get this stick by the lake close to our house

 Another lake, we visit on weekly bases, now Prikka swam from the other side of the tiny creek.

 The fairy tale land:



 Moto 5G phone is providing me this kind of artistic picks:
First the panorama from our closest by "beach" with an odd number of dogs

A kind of art as well: