Oltiin la-su pikavisiitillä Hämeenlinna-Riihimäkiakselilla, kuvat sieltä. Jyväskylässä ollaan eletty talvea ja just alkaa olla lumetonta pihallakin, mutta olipa iso ero lauantai-iltana lounaaseen ajaessa. Nähtiin vielä matkan varrella kasapäin joutsenia ja kurkia, keväistä täydellä volyymilla! Hämeenlinnan auringossa ja melkein viheriöllä tuntui kovin kesäiseltä. Västäräkkikin teki oman mukavan lisän meidän kesäfiiliksiin. Pari viikkoa on mennyt puolella teholla flunssaisena, pieniä pihatokoja toki mahtunut mukaan (vähän lumen tai siis lumettomuuden mukaan tehty meidän "muuveja".
Mikäs se ihmisen flunssakoomasta saa toipumaan? No, mun tapauksessa koin ihmeparantumisen torstaina, kun sain kuulla, että pääsen Oilin koulutukseen Jattilaan kummallakin mustavalkoisella, siinä unohtui kaikki maalliset vaivat!
Jinga pääsi ensin ryhmätreeneihin noin kymmenen koiran kanssa. Tehtiin istu-seiso-harkkaa piirissä, lopuksi pujoteltiin vuorotellen piirin ympäri, Jinga oli ihan pätevä, se kun on tykännyt mennä lankaan kovin iisisti. Hyvää olisi tehnyt Prikallekin, kun sillä on samanlainen kuuntele-naapuriohjaaja-kompleksi. Sitten tehtiin aikas hieno ruutu Jingan kanssa. Siirryttiin hieman edellisestä lähtöpaikasta, niin putkiaivokoirani halusi ehdottomasti edellisellle "merkille". Eteenmenoja pitää vahvistaa kovasti tekemällä ensin vanhassa hajuvanassa ja sitten vaihtamalla paikkaa. Seuraavana vuorossa hässäkkä, joka alkaa nykyään sujua aika hienosti ja olisin sillä halunnut ylpeillä. Mutta eikös hässäkkä rakennettu, niin että äsken tehty ruutu jäi kiertomerkin viereen suht lähelle. Sinnehän se pieni sinko sinkosi, ja sinkosi ja sinkosi. Joka kerta pysähtyi seis-käskyyni, joka kerta se käytiin hakemassa ja pannasta taluttaen esiteltiin mikä on merkki, paluu paalupaikalle "seuraten". Pointti oli se, että pitää estää Jingan palkkaantuminen juoksemalla ja minun löytää tasapaino motkottamiseeni. Huh - pyyhkii otsaansa osaamattomuuttaan (mehän ollaan etsitty ennenkin oikeaa kohdetta)! Kun se kiertotolppa vihdoin löytyi, niin sitten ei enää haksahtanut ruudun ja merkin kierron välillä! Ei mennyt lankaan, vaikka Oili yritti sitä harhaanjohtaa ja tehtiin vuorotellen ruutua ja merkinkiertoa.
Prikan kanssa ehdin tehdä ruutua Oilin ollessa tauolla, ihan mukavalla ilmeellä meni. Vuorollamme halusimme briljeerata meidän noudolla, kun viimeksi oli epäselvää sen palautuspaikan kanssa. Vaihdoin palautuksen edestä sivulle ja mielestäni etenimme vauhdilla eteenpäin, enimmäkseen tehty vauhtinoutoja ja välillä kokonaisia ja joskus on mälväystä esiintynyt. Nyt sitten tehdään poimintoja ja huomautetaan ensimmäisestäkin kapulan pyörittelystä. Oh, vaikeeta mulle mutta eiköhän tuo koira nopsaa hiffaa mitä siltä halutaan. Sitten tehtiin luoksarin stoppei. Näytösluoksarin stoppi oli normia surkeempi. Ryhdyttiin sitten juoksuttamaan Prikkaa mun ja nami-Oilin väliä. Siitähän Prikka innostui kovin, teki hienon stopin mutta kääntyi ilman lupaa nami-Oilille.
No, onpa taas paljon treenattavaa! Kovin ovat erilaisia nämä kaksi: tuo putkiaivo-bensaa-suonissain koira ja tuo rauhallisuuden-ja viisauden-perikuva koira. Onneksi molemmat mustavalkoiset haluavat kovasti tehdä oikein, kunhan vain joku viitsii opastaa oikean tavan tielle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti