Kieli pitkällä täällä on juostu tämä viikko, varmaankin korvausta viime viikkoisesta autossa kyykyttämisestä.
Ollaan kävelty peltoteillä ja seurattu traktorien ja muiden peltokoneiden hyörinää, kiireiseltä näyttää.
Välillä osutaan täkäläisten metsien kohdalle, ne eivät ole peltoplänttiä isompia ikinä. Pellava, jota pystyi vielä viime viikonloppuna ihailemaan on sekin jo korjattu pois.
Prikan veli, Twist, kävi viime viikolla, ehdimme pienesti ulkoilla Twistin ja Spyn kanssa. Illan teemana oli kouluttaa tuota emäntää englantilaisille tavoille, että osaisi jotenkin käyttäytyä täkäläisissä kokeissa. Aika puupää emäntä oli, ei osannut pitää remmiä löysällä, heitti noutokapulaa etäisyyksiin ja siirteli jalkojaan milloin mihinkin suuntaan. Lisäksi sen pitäisi tajuta, että alemmissa luokissa meitä saa avittaa kovastikin niin kropalla kuin äänelläkin, saisi ikäänkuin olla kannustavampi.
Jinga: Kiilan karvoista valmistettu villapaita (yläosa ja hihat) valmistui automatkalla. Kun sai naapurista virkkuukoukun lainaan, niin tuli viimeistelyt tehtyä. Prikan oli ihan pakko ängetä poseeraamaan paidan kanssa, vaikka Prikkaa siinä on vain pikkuriikkisen, mua siinä olisi vähän enemmän.
Tänään käveltiin Wimpole Hallille ja siellä emäntä olisi voinut pistää rahaksi meidän avulla. Wimpolessa oli kesäloman lopettajaispäivä ja lapsia parveili joka kulmassa ja jatkuvasti pongasivat: "siellä menee paimenkoiria". Kyllä nähtävyytenä olosta pitäisi jotain palkkaa saada.
Shire hepat ja niillä ajaminen on yksi Wimpolen juttu.
Tuo heppa on kyllä käyttänyt jotain aineita!
Lampaita on tietenkin paljon.
Kotimatkalla todisteita kiireisestä sadonkorjuuajasta.
Pihan Bob. Kun meillä oli se englantilais "manner" -koulu meneillään, niin vähänkö oli aasit uteliaita. Siellä ne roikkuivat päät pitkällä aidan päällä, haluavat varmaan oppia suomalaisia tapoja ja tottelevaisuutta siinä sivussa. Koulua seuraavana päivänä taas jouduimme esiintymään naapurille ja lapsenlapsilleen. Ihan katsomon rakensivat pihalle, kun me näytettiin hässäkkää ja kaikkea muuta mukavaa. Kerrankin saimme kunnon palkan tekemisistämme, kiltisti heittivät tytöt lelujamme, kun oikein kauniisti pyysimme. Kun taas toi emäntä heitti aiemmin aamulla mielestään parhaimman narupallon jonnekin pensasaidan toiselle puolelle. Myöhemmin mentiin yhdessä etsimään sitä pensaikosta, mutta ei me voitu sitä etsiä eikä emäntäkään, sen verran tiheästi oli piikkipensaita. Siksi niissä englantilaisissa dekkareissakin aina löytyy todistuskappaleita pensaikosta, kovin on piikikästä.
Pallo sinne tai tänne tanssit jatkuvat!
Terv. Jinga & Prikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti