Jo kolme kuukautta on tullut tallattua Suomen kamaralla ja nyt uutena juttuna veden päällä kävely.
Osuttiin useamman kerran aurinkoläiskiin lähimetsän kalliolla, Kammarinmäellä.
The man cave on tässä Vana cave.
ja Prikka Cave
Äkkijyrkkää seinämää on "luolan" molemmin puolin. Kun tein eväsretken "luolalle" pikkuihmisten kanssa, niin Vana ehti tutkia kaikki kielekkeet, onneksi havaitsin kiipeilyt vasta, kun oli jo turvallisesti palaamassa alaspäin.
Nämä koirat huomioivat myös lentokoneet taivaalla. Hyvin pyörii silmät päässä kummallakin.
Melkein lumiposeerausta
Kovin on eri näköiset rotunsa edustajat, on raskasta sarjaa ja huomattavasti kevyempää sarjaa. Raskasrakenteinen on ollut aikamoinen tosikko alusta asti, höyhensarjalainen taitaa olla aika aikamoinen kiitäjä ja liitäjä. Aika harva tunnistaa Vanan bortsuksi, kuitenkin jostain syystä tuo räsynukke saa kovasti huomiota ja ihastusta osakseen vastaantulijoilta (ihan eri mittakaavassa kuin aiemmat pentuni, joilla jokaisella on ollut omat ihailijansa).
Ollaan oltu uuden äärellä, kun ollaan käyty pari kertaa treenimässä penturyhmässä. Kiva huomata, että saman lailla Vana työskentelee kanssani oli siinä muutama saman ikäinen ympärillä kuin silloin, kun olemme keskenämme. Hyvin rauhoittui myös makuulle, kun välillä odottelimme vuoroamme.
Kiila änkee Vanan valitsemalle poseerauspaikalle Vuorilammen rannalla.
Vana halusi tutustua jäähän, Prikka jäi taakseni ihmettelemään. Hyvin Vuorilammen rantajää kantoi mutta pidemmälle en päästänyt Vanaa liukastelemaan tai testaamaan jään kestävyyttä.
Vana the lady: "miksi aina stalkkaat jonkin vempaimen takaata?"Minä taas ihmettelin, että pentu, joka antaa minun kävellä pitkälle kentillä, ei jaksa odotella, kun emäntä haluaisi napata kuvan jossain tietyssä taustassa ihan läheltä. Silloin ei välttämättä malttia löydy.
Vana ja kuvajaisensa Vuorilammin purolla.
Vana sai ekan kerran tavata itseään pienemmän ja nuoremman kaverin. Ikäeroa Kaisan pieneen Vin'iin kaksi kuukautta, kauniisti tasaveroisesti leikkivät yhdessä.
Lokakuun viimeisellä viikolla saimme kuuraa ihailla.
Lokakuun vikana päivänä tuli ensilumi Jyväskylään, kuvat aamukävelyltä. Vanan, 5 kk, korvat on jo tovin olleet viippakorvina enimmäkseen. Painoa on nyt melkein 13 kiloa, kuukaudessa tullut kolme kiloa lisää, senttejä kaksi, eli noin 47 cm nyt. Vana on ehdottomasti eniten silmää käyttävä tyyppi kaikista koiristani. Autojen kanssa pitää olla tarkkana, niitä tekisi mieli haastaa Aikamoinen työmaa tulee myös olemaan silmän käyttö esim. tokoillessa, mielellään korppikotkana kyttää lähtölupaa. (Vanan takana on isän puolelta 3/4 paimensukuisia, äidin puolelta puolet). Vaikka kaikki pentuni ovat aina olleet ihania ja fiksuja, niin kyllä tämä räsynukke on yliveto, vienyt ihqulla olemuksellaan koko sydämen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti