maanantai 19. joulukuuta 2016

Remppaa, muuttoa, Oilin koulua ja rauhaisaa Joulua!

Täällä on rempattu "uutta" kämppää. Apulaiset osaavat ottaa lungisti, yhtään eivät levitelleet maalia.

Piha pieneni mutta eiköhän me siihen mahduta.

Pienistä metsälenkeistä ehdimme nauttia valoisan aikaan joka päivä.

Muutto on raskasta puuhaa, onneksi pikkuhiljaa alkoi löytyä petejä, missä levätä ja omia leluja, joita levittämällä hetkessä kotiutui.


Perjantain aamuaurinko



Me päästiin vihdoin ja viimein koulutuksiin ja häiriötreeneihin, huippua tavata vanhat tokokaverit. Oili oli kouluttamassa poppareilla ja paikka koulutuksiin tuli varattua jo ennen matkalle lähtöä. Silloin ei tiennyt muuttokiireistä mitään, arvaili vain, että ennen tuota koulutuspäivää Suomessa olemme, kun työtkin alkoivat.
Prikka kärsi alkuviikon todella pahasta ripulista, oli varmasti löytänyt maanantaina jotain aarteita äidillä ollessaan, sillä aikaa kun me kävimme äitiä sairaalassa katsomassa. Ennen lähtöämme olimme keränneet yhden säkillisen pilaantunutta ruokaa pois mutta jokin homehtunut entinen ruoka oli jäänyt huomaamatta, koska keittiön lattialla oli mustaa muovia. Kolme yötä neiti ripuloi olohuoneen lattialle, kiva siivo joka aamu. Torstaina piti jo soittaa eläinlääkäriin, kun ei pahanlainen ripuli näyttänyt menevän itsekseen ohi. Kaksi päivää meni koiralla toipuessa vaikka oli pahoinvointilääkkeen, antibiootin ja maitohappobakteerien avittama. Olin jo perumassa koulutuspaikkaa mutta onneksi Prikka toipui tokokuntoon. 

Treenimme alkoi häiriötreeneillä. Kymmenkunta koirakkoa oli ympyrässä ja kontaktia piti pitää vaikka häiriköintiin. Seuruutimme koiria myös ympyrässä pujotellen muiden koirakkojen ohi. Hiukan oli vaikeata, kun ei ole aikoihin tuollaista tehty muttei ylitsepääsemätöntä. Seuraavaksi kovasti kaipaamaamme kuuntelutreeniä; koirat sivulla "istu, maahan" jokainen omaan tahtiinsa. Ainoa loppua kohti paranee kuuntelu, vain ja ainoastaan omien käskyjen noudattaminen.  Tehtiin myös istumistreenit ympyrässä. Ihan lopuksi teimme (noin puolet koirista) EVL-paikkiksen. Siinä Prikka ei tullut luokse ekalla käskyllä mutta muuten oli kyllä varsin mainio koira häiriöissä. Teimme myös seuruuta kaikki koirakot yhtaikaa. 

Vaikka emme ole avoimessa vielä kisanneet niin teimme voittajan liikkeitä (kun niitä avoimen luokan suorituksia tuli viime kesänä useammankin kerran tehtyä) omalla vuorollamme. Aloitimme vanhalla kunnon seuruulla,  perusasento oli vino ainakin muutamaan otteeseen, muuten hyvä! Seuraavaksi ruutu, hyvin pongasi ruudun vieraassa paikassa, vauhti vaan oli löysä, paikka hyvä. Pitää saada se meidän välillä näkyvä vauhti myös tuollaiseen kokeen omaiseen toimimaan. 
Seuraavaksi tein luoksarin, jonka tiesin olevan hidas niin vauhdiltaan kuin stopillaankin. Tämän jälkeen teimme namiheitto stoppeja, ja niissä Prikka kyllä pysähtyy jämäkästi. Luoksarin vauhtia tarkennettiin palkkaamalla koira juoksuvauhdissa "yes"-vapautuksella; ensin yes, sitten palkan heitto, ettei kyylää.  Oikein hyvän joululäksyn saimme. Sinänsä Prikan vauhti ei ole onneton niin ruudussa kuin luoksarissakaan, kun se laukalla liikkuu. Voimaa niihin mielellään lisäisi, kun sitä kuitenkin on. 

Sitten teimme hyppynoutoa, kalikka pyöri sen verran sivuun, että Prikka kiersi hypyn. Vinot hypyt pysyvät siis jonkin aikaa ohjelmistossamme. Tämäkin ongelma oli ennalta tiedossa. Sitten teimme tunnarin, joka ei nyt liikkuroituna ja Oilin hajustamana onnistunutkaan, niin hyvin kuin tutuissa ympäristöissä tai minun tekemäni. Toisella yrityksellä sentään poimi oman. Prikka ei myöskään lähtenyt ekalla käskyllä, pientä epävarmuutta siinäkin. Viimeiseksi jätin kaukot ja siinä olemme edistyneet, kun koira pysyi hereillä. Niin hienosti, kun kotona osataan, niin ei hallilla osattu, tosin seiso-maahan tein vain läheltä, kun se ei ole vieläkään hanskassa. Nyt en ollut muistutellut koiraa tassujen paikasta, niin tassut liikkuivat myös maahan-seiso vaihdossa. Pitää muistaa muistuttaa. Seisominen sinällään on epäselvä asia. Yritimme vahvistaa remmistä vetämällä seisomisen jämäkkyyttä, ehkä jonkinlainen lamppu koiran päässä syttyi. Hiukan vaikeata se oli koiralle, kun ohjaaja ei millään osannut oikeita askelmerkkejä.

Pianhan tässä on jouluvalmistelut, joten normiarki vielä saa odottaa!

Hyvää Joulua!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti