Uuden karheen vihreetä

Hennon vihreetä, niin uuden karheeta, että!

Edellinen treenivihko kesti kaksi ja puoli vuotta, sisältäen kahden koiran treenit. Katsotaan miten käy uuden karheen vihon kanssa. Kirjailin uuteen vihkoseen Prikan ohjatut treenit vuosien varrelta ja mielenkiintoisia huomioita osui silmiin. Toukokuun alussa oltiin Korrien treeneissä, olipa virkistävää ja uutta treeni-intoa pukkas päälle. Sinne mennessä kurkkasin, että koska oltiin oltu edellisen kerran ja siitähän oli kulunut yli vuosi (Korrien treeneissä oltiin oltu kerran 1-vuotiaan Prikan kanssa). Viime vuonna kävimme ohjatuissa treeneissä vain kaksi kertaa, mikä on tosi vähän edellisiin vuosiin verrattuna. Taisi iskeä treeniväsymys, mitä sitä opissa käymään ja siitä maksamaan, kun oppi ei mene kaaliin. 

Sinistä taivasta ja vehreyttä, silmä lepää.

Vaan lepää se silmä vanhassakin vihreässä.

Summa summarum: kouluttajat ovat kovasti kehuneet Prikan ja ohjaajan yhteistyötä. Mutta alusta asti on kaivattu intensiivisyyttä ja voimaa koiran tekemiseen. Siihen nyt muistamme panostaa (toivottavasti), pitää vaatia hereillä oloa ja aktiivisuutta, ei sallia huolimatonta työtä, vähän sinne päin.

Voi, Jinksu-pieni, olisinpa jättänyt kisaamisen sun kanssa viime vuoden piirinmestaruuskokeeseen. Olit niin itsesi näköinen niissä. Viikko sitten en nähnyt räjähtävää turbokoiraani, vaan oudon ja epävarman. Tekihän Jinga elämänsä hienoimman zetan ja seuruun mutta Jingan asenne oli jäänyt jonnekin hukkaan, sitä niin kaipasin epävarmaan koirulin sijaan. Onneksi Jinga sai tehdä tehdä hienon hässäkän ja ohjatun koetta seuraavana päivänä! Nyt Jinksuli saa tehdä rakastamiaan juttujaan treeneissä mutta hinkkaaminen on tosiaan taakse jäänyttä elämää, niin kuin on ollutkin koko vuoden, mitä nyt kokeesen ilmoittautumisen jälkeen vähän hinkkailtiin.

Uuden ja vanhan vihreyden välimaastossakin on hieno paistatella päivää ja poseerata

Runsaan neljän vuoden aikana ollaan Prikan kanssa saatu nauttia useamman kouluttajan koulutuksista yli 30 kertaa, eli ihan tyydyttävästi kouluttauduimme kolmen ekan vuoden aikana. Nyt näkyy jo valoa koetuloksissa, Prikan viime vuoden nollaliikkeet eivät enää kummitelleet tänä keväänä ja alamme päästä jo lähemmäksi tavoitteitamme. Uutta hentoa intoa meillä.

Jinksu oli kyllä aikamoinen tykittäjä tokorintamalla. Aloitettiin toko, kun tokorengas järjesti yhden koulutuksen täällä Jyväskylässä, Jingan ollessa 2 v. Samana vuonna kisoihin ja kaksi vuotta myöhemmin yhdeksän kokeen jälkeen tuo tykittäjä oli tokovalio! Mottona aina, kunhan lujaa mennään, ihan sama miten ja minne! 

Kummasti vesi virkistää hellepäivänä, kuin myös hyvät koulutukset ja hyvin menneet kokeet.

Sataa ja paistaa viikonlopun terkkui

Kiitos treenikavereille! Kiva, kun on ollut säännöllisesti hyvää treeniseuraa ja ollaan saatu meille niin tarpeellista liikkurointia ja apuja hommiin. 

Treenit oman trion kanssa loppuu useimmiten pallon hallintaan ja tähän marssijärjestykseen. Kiitos myös kavereille, joiden kanssa ollaan sovittu omia treenitreffejä! Omat treenitkin ovat niin tarpeeseen ja ihana nähdä näissäkin merkeissä!