Kuun alussa tuli lunta riittämiin, Vana auttaa mielellään lumitöissä.
Talvisessa metsässä ei välttämättä pysy kuivana
Alkukuussa saatiin kahlata raskaassa lumessa ja hangessa.
Onneksi löytyy välillä erilaisia kivenkoloja, missä maa on näkyvissä.
Vana tykkää yhä tähystellä maisemia tai muuten vain ilmeillä!
Puiden alustat ovat myös tutkimisen arvoisia paikkoja.
Märkää keliä taas välillä.
Vielä märemmäksi menee, jos putoaa jään läpi järveen. Olimme palaamassa kauppakeskuksesta ostoksilta Vanan ja Prikan kanssa. Käytiin ekaa kertaa kummankin kanssa Citymarketissa ja poikettiin Mustiin ja Mirriin syömään herkkuja ja toki sieltä tarttui muutama juttu mukaankin. Kotimatkalla pysähdyin järven rannalle katsomaan kelloa, onko kiire. Samassa näinkin Vanan seisovan jäällä ja saman tien jää pettikin 10-kiloisen alta. Vana yritti reippaasti nousta jäälle mutta väärään suuntaan. Jää petti uudestaan. Onneksi Vana oli kuulolla ja kääntyi minuun päin. Kuvan keskellä oleva avanto on Vanan tekemä, putosi ja kolmasti tallasi avantoa isommaksi, onneksi neljännellä kerralla jää jo piti koiraa ja emäntä selvisi kuivin jaloin.
Tämän märempi ei avantoon pudonnut koira ollut, ei palellut eikä olluut mitenkään kauhuissaan.
Teimme matkan etelään (Hämeenlinnaan) Keski-Suomen lumimaisemista. Ihmeellinen vihreys siellä ja Vana sai etsiskellä esineitä metsästä. Sieniäkin olisi vielä hyvin ollut, mutta ei niitä enää jaksanut kerätä ja käsiään kylmettää, kaaapitkin jo ihan täynnä.
Marraskuussa loppui viiden kerran pentukurssi Motivaatiolla. Olipa kiva treenata kolmen muun samanikäisen kanssa, ja huomata kuinka hyvin kaikki nuoret koirat pystyivät keskittymään omiin juttuihinsa omistajansa kanssa. Paljon hyviä ideoita ja huomioita saimme työkalupakkiin.
Talvella on tarkoitus käydä muutaman kerran Jattilassa treenaamassa, oli helppoa, kun kaikki tokokamat olivat siinä kentän vieressä, tilaa ruhtinaallisesti. Vana kestää hiljaa sen, että teemme Prikan kanssa jotain rauhallista vieressä muttei piiruakaan enemmän. Onneksi voin viedä koirat vuorotellen lämpimään kerhotaloon ja keskittyä vain yhteen kerrallaan. Nyt olemme ehtineet käydä hallilla vain kerran.
Puolivuotiaalla kokoa 49 cm ja 14, 5 kiloa. Vana takanaan halo,
jota saimme ihailla koko iltapäivän kotikatumme päässä 2.12.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti