Jotenkin Vana on ollut sellainen luonnonlahjakkuus, että tunnen saaneeni monta asiaa valmiiksi asennettuna. Pennuthan on aina sellaisia sieniä, että oppivat vauhdilla ja haluavat olla hyviä. Dieseljunakoiran jälkeen kuurakettikoira on aika lailla hauska kokemus. Treeni-into syntyi ohjaajalle ihan huomaamatta. Vauhtia ei tarvitse rakentaa Vanalle mutta reaktiivisuuden kanssa saamme töitä tehdä. Syksyllä kävimme viisi viikkoa sivistymässä pentujen jatkoryhmässä Motivaatiolla. Muuten olemme treenailleet yksin. Siksi olikin kivaa, kun Motivaatiolle järjestettiin sunnuntaina Hellmanin Maaritin koulutus ja mahduimme mukaan. Viimeksi kävin koulutuksissa vuonna 2020.
Koulutuksessa oli paljon nuoria koiria ja sellainen mielikuva jäi iltapäivällä näkemistäni koirista, että saman ongelman kanssa paini monet koirakot kuin mekin. Menimme Vanan kanssa hakemaan apuja silmän käyttöön. Kaikissa liikkeissä missä on bongattavaa, niin Vana jää silmistään kiinni ja sen on vaikea malttaa pitää tassut paikoillaan.
Teimme kaksi varttitunnin settiä Vanan kanssa. Kummassakin setissä saimme vinkkejä kauniiseen perusasennon saamiseen ja pysymiseen sekä luopumiseen. Perusasentoon saimme vinkiksi tehdä sitä korokkeella, niin ei pääse Vana valumaan suuntaan tai toiseen ja on tietoisempi koivistaan. Kokonaan uutena asiana ryhdin valumisen estoon saimme poskikosketuksen opettelemisen. Yritimme myös kartion kierrossa saada Vana ensin bongaamaan kartio ja sitten lähettää se peruutuksen kautta kiertämään. Jostain syystä Vanalle oli vaikeata bongata kartio.
Teimme alokasluokan pidon,
joka oli hyvä.
Sitten menin heittämään noutokapulan, vaikka omassa "käsikirjoituksessani" minun piti viedä kapula kauas. No, tulipa näkyviin malttamattomuus lähteä kapulalle.
Hieman rumasti poimi hän kapulan mutta perille toi.
Ohjaaja yrittää kovasti sisäistää saamiaan ohjeita.
"Voi ohjaaja, selkeitä ohjeita kiitos!"
Kyllä näillä eväillä on mukava jatkaa eteenpäin ja hienoa, kun saimme hyviä vinkkejä miten tästä eteenpäin!
Kiitos Maaritille ja Helille, joka Maaritin oli kutsunut ja toimi kuvaajana koko päivän. Kuvat siis Helin.
Heti harjoiteltiin kotonakin istumista alustalla, tältä näyttää Vana kootussa istuma-asennossa. Koko illan vaan puhkuin hyvää oloa. Taidettiin Vanan kanssa molemmat saada aimo annokset dopamiinia ja endorfiinia treenatessamme, vaikka ihan basic -juttuja vain teimme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti