Kuumaan päivän lenkillä, taukoa heleän vihreässä
Köhniössä joudumme ylittämään junaradan ja olen aina nauttinut koirien juoksurytmistä ratapölkyillä, tällä kertaa Vanan rytmitys ei ole niin puhdasta kuin parhaimmillaan.
Perjantaina käytiin korkkaamassa purjehduskausi päiväpurjehduksella Mämminiemeen. Hellettä piisasi koko päiväksi, tuulta ei niinkään, pääsimme mennen tullen vain alkumatkat purjeilla. Siksi koiratkin pääsi halutessaan kannelle. Prikka viihtyi mieluummin kuitenkin varjossa omassa loosissaan.
Mämminiemen upeat kalliot
Tämä heleä vihreys, voi ihanuus. Kuvaa ottaessa lensi taas lentoneita yläpuoleltamme.
Helteen kunniaksi vein koirat lähimmälle hiekkarannalle, niin Vanakin uskaltauti uimaan. Prikka oli uinut jo edellisenä päivänä Kolmisoppisella. Tällä uimarantaretkellä Vana kyllä ui mutta Prikan sain uimaan vain, jos pidin Vanan pois vedestä. Prikka on sellainen säestäjä, on innoissaan leluista muttei edellenkään nouda, jos Vana on lähistöllä (Prikka oli samanlainen säestäjä myös Kiilan ja Jingan seurassa).
Prikka on piristynyt kovasti ilmojen lämmetessä ja lumien vihdoin väistettyä, hakeutuu jo poseeraamankin. Ilmeisesti lumessa kahlaaminen on raskasta raskastekoiselle vanhukselle. Kuvat lähimetsästämme Keltinmäen lenkiltä.
Toukokuussa kävimme venettä laittamassa muutamana viikonloppuna,
äitienpäiväviikonloppuna Kikatella pääsi veteen.
Vana sai vahingossa Batman-viitan juostessaaan grillin ohi, suojapeitteen naru tarttui kaulaan.
Latujen lähdettyä päästiin taas kesäreiteillemme, kävelimme Ladun Majalle ja ihana poseerauskivi osui matkan varrella Kauramäkeen.
Heti Annen "leiriltä" (edellinen postaus) palattuamme, Pk-innostuksemme valtaamana menimme tsekkaamaan vinoesteen. Prikka yrittää näyttää Vanalle, että esteelle kiipeeminen on piece of cake.
No, ei se Vana Prikan eikä mun houkutuksilla halunnut ylös nousta. Mietin, että miten olen muut koirat saanut A-esteelle/vinoesteelle. Onneksi muistin kaverini, Sirpan, neuvon 90-luvulta, kun mietin miten saan briardini vinoesteen yli lähikentällämme Roihuvuoressa. Pallo käteen, niin johan nämä leluhullut menee minkä yli vaan.
Pitihän sitä sitten kentällä tehdä muutama kiva juttu kuten koirien juoksutusta. Vana on nopea mutta tuskin norja ja nuori hyväkuntoinenkaan Prikka olisi vauhdissa pärjännyt. Melkein 10-vuotias Prikka ei todellakaan pärjää kilpajuoksussa, vaikka etumatkaa saakin.
Tällainen vihreys osui matkan varrelle matkalla Köhniön kentälle,
puut muodostivat melkeinpä vihreän käytävän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti