Tämä trio on ulkoillut ahkerasti talvisesta maisemasta nauttien. Kamera on ollut usein mukana ja kovimmilla pakkasilla ihme kumma pystyin kuvia ottamaan mutta pysähdykset oli kyllä koirille liikaa. Onneksi nyt on leudompaa niin tarkenee tarvittaessa kamerankin kanssa. Vain Prikka on päässyt tokoilemaan hallille, Jinga on potenut katkennnutta kynttään. Viimeksi tein taas muutamaa liikettä putkeen liikkuroituna. Hyvin meni itse liikkeet mutta alun perusasento oli hukassa. Jälkikäteen tajusin, että tein ihan eri lailla kuin yleensä treenatessa. Nyt vaan lässytin yhdessä menoa, niin siksi koirakin oli ihan ulalla, että mitä tässä halutaan. Kotitokoja ovat sitten kaikki saaneet tehdä.
Lisää pakkasilman kuvia viime viikolta FB:ssä ja paria viikkoa (ja vuottakin) aiemmin. On sitä jääseinämiä tässä ihan lähelläkin ja hiihtämässäkin käytiin.
Meillä oli tällä viikolla koirien fyysisen kunnon rutiinitsekkaus toukokuun jälkeen. Mielestäni koirat oli etukäteen ihan ok. Viikonloppuna huomasin kuitenkin, että Jingan oli vaikea juosta kynsirikkojalkansa kanssa. Halua olisi ollut mutta kipeää teki ja ei vaan pystynyt. Niin siinä vaan oli käynyt, että yksi pieni kynsirikko oli saanut koiran aivan jumiin. Onneksi Luunhalaajamme tuli sopivasti jumit toteamaan ja avaamaan, eiköhän Jinga ole pian kuosissa taas! Eiköhän Jinga pääsee pian vauhtiliikkeiden kimppuun ja pallopalkankin saattaa joskus saada.
Jinksusta on tosi paljon alla olevan kaltaisia kuvia. Se on niin onnellinen, kun on saanut tehdä töitä ja ja saanut siitä vielä lelunkin palkaksi. Alla kuvia onnellisesta treenaajasta, ensin Etoelävän Ellin kuvaamana ja sitten heinäkuussa Hämeenlinnan treenien jälkeen ja bortsuleiriltä 2013.
Alla toinen pienen ongelman uhri. Kiilahan oli keväällä surkiassa kunnossa, ennenaikaisesti vanhentunut ja turvonnut koiramamma. Alla on Kinnusen Ellin ottama kuva Kiilasta ja sitähän en halunnut katsoa tai jakaa, niin pahaa teki turvonneen ja haluttomon koiran katsominen. Onneksi Kiilankin ongelmat selvisi, ei ollut kilpirauhasongelmaa, vaan ihan triviaali anaalirauhasongelma kehittyi ja paisui ja sai koko koiran jumiin. Onneksi Luunhalaajan keväiset käynnit avitti koiran oloa ja päästiin anaaliongelmista ja niiden aiheuttamista jatko-ongelmista eroon.
Näin elämässä läsnä oleva Kiilaseni, timmi ja aktiivinen koira.
Kinnusen Ellillä oli tällainen hauska motto ja kun on niin osuva niin lainasin tämänkin Ellin Etoelävä-sivuilta, kun etsin noita toukokuun kuvia koiristani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti