sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

kevät, kevät, kevät

Vai kesä?
Jos istuu pihalla koneen ääressä ja on tehnyt koko päivän vain kesäisiä juttui, grillikausi korkattu ja ruohosipulia riittää salaattiin ja ajettu kevään ensimmäinen jälki niin…
Eilen ostin orvokkei pihaan ja siemeniä. Tänää pääsi multiin basilika, kesäkurpitsa ja vesikrassi. Jotenkin kummasti historia toistaa itseään ja en vaan löydä viime syksyltä talteen laittamiani chili-paprikan ja kosmoskukan siemeniä. Mun tallepaikat on niin hyviä. 
Pihalla kukkii jo kauniisti keväkaihonkukka ja hento helmikukka. Ja ihan just  alkaa kevätvuohenjuuret, valkovuokot ja sammalleimut kukkimaan. Puista sireeni ja tuomipihlaja saavat ihan justiinsa valkoisen hunnun. 
Lintujen laulu on jatkuvaa, meni minne ja mihin vuorokauden aikaan vaan. Muutama järripeippokin viihtyy pihapuissa muitten peippojen, tinttien, varpusten ja harakoiden joukossa. Oravakin vierailee tämän tästä. Epämukavampi vieras oli kevään ensimmäinen punkki Jingan masussa.



Jingan päivä alkoi kevään ensimmäisellä jäljellä, runsaan tunnin vanhalla. Muistin katsoa sport trackerista matkan: 300 m. Aikamoista haipakkaa mentiin menoryteikkö vastakaadetussa metsässä. Paluu oli helpompaa tien viertä, mutta J.lle jotenkin vaikeampaa, tai sitten matka oli pidempi mitä jaksoi täydellä teholla. Taas hyvä ohjaaja asialla. Lähtiessäni ajatteli, että tarvitsen nauhat. Puolessa välissä jäljen tekoa huomasin, että en ottanut mitään keppejä matkaan. Niinpä hätäpäissäni loppuosuudelle tiputtelin metsän keppejä neljä kappaletta. Kaikki löytyivät, mutta virhe oli kyllä jättää osa merkeistä maahan. Jäljen vanhetessa treenailimme ohjatun suuntia, tunnaria ja noudon kauniita poimintoja. Kiila kiisi noin 20 km sillä välin. Iltasella pienet valkoiset pörröt toimivat messengereinä ja kävimme siinä yhteydessä hyvällä kävelyllä ja siihen päälle pienet ja tehokkaat pihatokot, käyttäytymiskokeen paikkamakuuta, kaukoja liikkurin käsiheilutusten lomassa (tänään J. ei edes vilkaissut liikkurin heilureita) ja prickan på i luoksarin stoppeja. Jälkimmäiseen kullan arvoinen ohje, että voi sille koiralle kertoa, kun ei tee hyvin. Niinpä!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti