perjantai 10. lokakuuta 2014

Virallisesti valio

Syyskuun PM-pronssia, Kuva by Kajosmäki


Melkein meni kolme kuukautta ennen virallista valioitumista. Jostain syystä ei kolmannen kisamme tulokset millään ilmestyneet koiranettiin, monet syyskuunkin kisat jo näkyi ja ajattelinkin, että meidän syyskuun PM-tuloksetkin on näkyvissä ennen heinäkuisia, muttei sentäs. Nyt on meidän perheessä ensimmäinen valioyksilö! On se vaan niin hienoa! Valioainesta olisi kyllä koirissani ollut aiemminkin mutt ei vaan ole taidot riittäneet ohjaajalla ja näyttäjällä. 

Vaikka koirien kanssa olen aikaani viettänyt jo yli 40 vuotta, niin tokoilijana tunnen itseni aika newbieksi. Ihan hurjasti on tämä pari vuotinen tokoilu tuonut uutta oppia ja tietoa!  Ja hauskaa, antoisaa, palkitsevaa ja kovin euforista on treenaaminen tuon pienen mustavalkoisen kanssa ollut. Olen niin ylpeä saavutuksistamme. Pienelle valkoiselle oli varattu vain sivurooli, siinä vaiheessa, kun se perheeseen otettiim. Mitään odotuksia minulla ei tuon koiran suhteen ollut, kunhan olisi Kiilan seuraneiti. Mutta toisin kävi.

Kun toinen herättyäsi aamulla käy puhkuttamassa vieressäsi
Kun toinen syrjässä istuen hänta heiluen ja röhisten odottaa tervehdystäsi ylösnoustuasi
Kun sama toistuu töistä palatessasi

Kun ulkona juostaan riemulaukkaa
Kun kävellessä pidetään yhtä ja kysellään, että tehtäiskö jotain yhdessä

Kun vihdoin tehdään yhdessä,
niin tehdään täysillä, ja innolla,  niin oikein kuin osataan.
Kun on tehty, niin läähätetään ja kaivataan viilennystä takki tyhjänä ja kaikkensa antaneena

Kun vaan ollaan, niin ollaan niin suloista, kaunista, filmaattista, ainutlaatuista
 – ei riitä sanat, mutta kiitollisuus on syvä, että on saanut kokea tämän - elämänsä koiran.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti