Toukotyö numero 1.
Saken ja Särmän, J.A. Finntastic Fizz, viimoinen tarvittava nolla agilityn SM:iin 21.5 Liedossa.
Kolmisoppisen kävelyltä ja muita kevätkuvia lisää FB:ssä
Prikka the jungsteristä myös paljon lisää kuvia
Tämä bannerikoira on muuten SBCAK:n joukkueessa (alokkaassa) tokon SM:ssä vajaan kahden kuukauden kuluttua.
Toukotöitä on tehty, joo, perunat ja kesäkurpitsat maassa, salaattia sekä kukkia kylvetty. Tokon suhteen onkin sitten ollut huomattavasti löysempää sitten huhtikuun lopun luxusmaisen kaksiviikkoisen. Toki olemme treenanneet kerran viikossa oman Köhniön ryhmämme kanssa, ihan huippua saada paikkikseen seuraa ja -häiriötä. Mukavasti on paikalla ollut noin seitsemän koirakkoa. Parin viikon takaisen renkaan koulutuksen jäljiltä olen yrittänyt laittaa Prikkaa töihin. Taidan ryhmätreeneissä aina tehdä vähän niinku sinnepäin. Saapahan siinä korjaussarjaa itsenäisiin treeneihin, kun huomaa vasta jälkikäteen, miten olisi pitänyt toimia. Välillä on kade niille analyyttisille kavereille, jotka osaa aina toimia oikein. Itse ei muista vahdata kuin yhtä asiaa kerrallaan. Sunnuntain pihatoko aiheutti hieman ihmetystä, päästin Jingan irti vuorollaan, mitä tekee koira, katoaa näkyvistä. Onko tämä mielenosoitus liian vähästä huomiosta vai eikö toko enää nappaa?
Ei kumpikaan, vaan Jingan piti hakea talon toiselta puolelta the paras lelu, tietää millä häntä palkitseman pitää!
Mepä olla "aksailtu" Prikan kanssa. Toukokuun alusta on kuvia homman alkutaipaleelta. Prikka teki porttia perjantaina ja lauantaina. Siirtyminen neljään keppiin oli huomattavasti haastavampaa kuin Jingan kanssa aikoinaan. Pujottelu-treeneissä oli melkein parin viikon tauko, kun olimme parina viikonloppuna mökillä ja siinä välissä oli hoitokoira. En jaksanut siihen yhtään lisää hässäkkää. Palattuamme mökiltä pujottelut jatkuivat. Ei auttanut kaksi erillistä porttia, ei ohjurit. Kunnon kouluttaja odottelisi tarjoamista naksun kanssa muttei tällaisesta hosujasta siihen ole. Nopeutin prosessia ottamalla remmin käyttöön ja sen avulla sain reitin näytettyä ja näin meni homma jakeluun. Yksi sessio remmin kanssa riitti, sitten osasi mennä ohjureilla ja ilman. Saman tein siirryin kuuteen keppiin, kun nätti siltä, että koira nautti, kun sai rytmistä kiinni. Neljänä päivänä teimme kuutta keppiä, kun se sujui yhtä hyvin ohjureilla kuin ilmankin, niin lisäsin yhden session aikana kepit kaksi kerrallaan kahteentoista. Kymmenes treenipäivämme näytti tältä: https://youtu.be/EEyQKwFRl8U. Jottei liikaa olisi haastetta uudessa jutussa, niin palkka ei ole odottamassa ja pari ohjuriakin on paikallaan. Maanantaina esiteltiin putki Kiilan ja Jingan kanssa Prikalle. Jinga sai tehdä myös kepit. Voi sitä apinan raivoa, millä se etenee, ei pysy kepit kasassa ja pystyssä, siksi ne kepit piilossa ovat olleetkin.
En ole aloittamassa postauksia: "taas oli hyvä rata mutta ohjaaja surkea", pysymme siis varikolla mutta hauska opettaa välillä jotain uutta!
Mökkeily meni toukokuussa enemmänkin talkoiden parissa kuin koirajuttujen mutta kerkesimme sentäs yhdet jäljet ajaa kummankin mustavalkoisen kanssa. Jingalle 300 metrin jälki oli vuoden eka ja löysi vain kaksi keppiä kuudesta, en niitä yrittänyt muistuttaa matkalla. Prikka ajoi melkein 500 metriä, hivenen liian pitkältä vaikutti, ja Prikkakin löysi vain kolme keppiä kuudesta. Eli muistutellaas ne keppien olemassa olot ennen seuraavaa jälkeä kummallekin. Niin, kaikki kolme saivat myös esineitä ruudusta etsiä.
Kyll trio vähän ehti mökilläkin poseerata keskenään:
Ja puudeli-Bondin kera:
Nämä Bondikuvat on otettu puhelimella, uudella Motollani
ja ovat kyllä aika hyviä kännykuviksi, näitä lisää
Jäljelläkin poimin puhelimen taskusta:
Pihalla on kovin kaunista ja värikästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti