Epävakaisten kelien takia valittiin tämän kesän kohteeksi järvi suht läheltä Jyväskylää, Puulaa. Kovasti tutkailtiin sääennustuksia ja päätettiin lähteä reissuun, kun sateita ei ollut luvassa. Kaunis päivä olikin lähtöpäivämme keskiviikko. Kävimme Kangasniemessä ruokaostiksilla ja maukkaalla lounaalla torilla Puulaan rannalla. Hyvä veneranta olisi siinä keskustassakin ollut. Ajelimme kuitenkin noin 20 km etelämmäksi Läsikosken venesatamaan.
Perheen nuorimmainen hieman keuli auto- ja soutumatkan jälkeen rantauduttuamme.
Ensimmäinen yöpymine, Soisalonselkä, oli kaunein retkipaikkamme pienellä retkellämme.
Auringon laskua Kangasniemen suuntaan.
Saarijonoa
Lähellä oli matalaa saarta
matalahkoa saarta
ja jyrkkäkallioista
Prikka, kivien pongaaja, tunki poseeraamaan.
Yksityiskohta yläkuvan kallion kolosta.
Suht vilpoista oli ilma enimmäkseen, Kiila yrittää pysyä lämpimänä kallion kolossa.
Prikka tähystelee jollain kivistään.
Retkipaikkamme järven horisontista
Naapurisaaren itäkärkeä.
Torstaina poikkesimme lounastamaan Vuohisaareen.
Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa kiertelemällä kauniita saaria ja kapeikkoja. Oli tyyntä ja kaunista, kuin myös illan kohteessamme Pienessä Paatsalossa.
Perjantaiaamuna heräsimme auringon paisteeseen ja leirilahtemme olikin täysin tuulelta suojassa. Eihän tuolta olisi raaskinut jatkaan matkaa. Jatkoimme kuitenkin.
Ja eipä siinä kauaa soudettu, niin aallokko nousi aukeilla selillä viiteen kuuteen metriin. Aikamoinen työvoitto oli päästä "suojaiseen lahteen". Ei ollut ko. iltana suojasta tietoakaan, seuraavana aamuna oli tuuli kuitenkin kääntynyt, niin että leiripaikkamme Lehmisaaren lahti oli aivan tyyni.
Lauantaina päätimme palata takaisin autolle. Poikkesimme lähelle ensimmäisen yön yöpymispaikkaa lounaalle. "Saaremme" näytti kuitenkin sen verran varatulta, joten poikkesimme pienempään saareen lounaan tekoon. Onkohan Jinga tuulen suojassa?
Prikka ja Kiila seuraavat kuvaamistouhujani. Prikan ja kallion välissä oleva saari taustalla on Soisalonselkä. Tämä kaksikko kiipesi jossain vaiheessa lounaskeittiömme yläpuolella olevalle kalliolle tähystelemään tekemisiämme. Olivat kyllä tosi hauskan näköisiä, kun tuijottivat alas muutaman metrin päässä toisistaan.
Toki ei kahta ilma kolmatta, kun on poseerauksista kyse.
Jingan jokaisessa kuvassa on kieli näin.
Lounastorkuilla
Etsimme viimeistä lepotaukopaikkaa ennen autolle menoa. Kyllä se löytyikin, kun miehistö noin tarkkana oli.
Olimme Kangasniemessä ottanut Puulaan oppaan, retkikartan. Tämä olikin ensimmäinen retki, ettei tarvinnut etsimällä etsiä sopivaa leiri- tai lounaspaikkaa. Kartassa oli sen verran tiheästi merkitty rantautumispaikat, että oli ilo kulkea "raksilta toiselle". Toinen ero edellisiin retkiin oli se, että useammassa rantautumisrannassa oli jätehuolto, meidän ei tarvinnut kuljetella roskia mukanamme.
Kaikilla hiekkarannoilla ihailimme kullan kimallusta, katinkultaa! Se oli hienon näköistä. Upeita oli myös kalliopylväät, rapautuneet granodioriitit, joita oli kovasti Soisalonselän leiripaikan vieressä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti