lauantai 20. elokuuta 2016

Our extended summer




It is been party time lately.  During the week the most active training friends from our "Wednesday group" came over. We did a little bit of baby obedience, all of us did three movements which the handler had chosen. We noticed that we should do this kind of training much more often, the dogs (and the handlers, too) reacted on the judge/steward. Also, the dogs where not used to do movements in a row. In some point a month ago, I thought that from now on I will always ask someone to look after us when training with others. Unfortunately, did not do so, neither encourage anybody else to do it.  Just being fifteen minutes under someones eyes would do so much good and it is not much taken from the time of my own training when observing or stewarding for the training partners. At least we had progressed with the stays, all the dogs waited nicely for their turns going down or getting up and had nice stays. It was so nice to have ten social and well behaving dogs all around the garden. I was so happy when no-one needed to hurry home, we sat a long evening around the table and ate well on a beautiful warm summer evening. During the weekend we had another kind of party but that did not include the doggies. 




It has been raining somewhat lately, that means there are lots of mushrooms in the forest. And finally Prikka has learned to look for those. Two weeks ago my friend said that she is pointing out the mushrooms. But at that time she was only pointing them after someone had found them first, she just arrived when the finding job had been done. I did not reward her anymore for pointing out the ones we had already found. This helped - this week she has been finding them all by herself, she walks and sniffs and when she finds something she stays and looks at me and on the ground!



Prikka was privileged this week, she was the only one whom I took along when visiting grandma, a long whole day journey, including one hour of walking in the rain in the morning and in the evening. The pic above is when we had arrived to Jyväskylä. Then she was pretty tired when we got home.

On our way to Helsinki (the other party) we admired strange, heavy formation of clouds low on the sky. The picture does not give credit to the phenomena.

Beautiful Saturday morning in Rastila, Helsinki

Not doggy sports - my kennel boy ready for 66 km of cycling. 



While kennel boy was racing with his bike we did get these nice summer shots. We had a nice walk in Iitti and of course trained obedience, too. When I thought to take the dogs for the second round (after my cup of coffee), they preferred to stay and lay under the car since it was so hot-

It has been a busy summer this far and what is really nice, we are going to have an extension for our summer. Lots of new experiences and some familiar scenes are waiting for us, so exciting, so fun!

April 2011, coming from Wimpole, heading for Cambridge and home

August 2016, something "new" waiting for us for the rest of the year.

perjantai 12. elokuuta 2016

Täydellinen treeniviikko



Ollaan lomailtu kyllä niin urakalla tänä kesänä, ettei olla päästy säännöllisten treenien makuun. Asia korjaantui tällä viikolla, tosi tehokas ja hyvän mielen treeniviikko takana. Tällaisia viikkoja, kun saisi enemmän, niin saattaisi jotain edistystä tapahtua. Tosin viikonloppu meni mukavasti vähän muissa hommissa, monta hienoa sienikävelyä, uimista ja erinomaiset jäljen ajot kummallakin mustavalkoisella. Lauantain sienestäjät kuvassa yllä. Sunnuntaina sain aikaiseksi tehdä kummallekin jäljet, kumpikin nosti jäljen loistavasti, Prikka mökkitieltä. Kumpikin löysi neljä keppiä viidestä, jäi kyllä niin naama messingillä olo tyttöin työskentelystä. Yksi viikonlopun success oli Prikan uimamaisteroituminen. Perjantain lelupäivästä oppia ottaneena päästin kaikki uimaan mutta pariin otteeseen jätin vanhemmat tytöt rannalle ja niin vaan makeasti Prikka hyppi laiturilta ja nouti vedestä.

Raati valitsemassa parasta vesilelua

Majakka on pop ja kestävä

Pihaleluleikin voittaja oli voittaja myös ranteleluskabassa.






Jinga palaa aika usein kaksi lelua suussaan, jos ei nuo muut pidä puoltaan.

Viikolla keskityimme tokoon aikalailla, saatiin treenata kaveriseurassa neljänä iltana. Viikon teemana oli aika lailla paikkikset, eteenlähetykset ja tottismaiset noudot ja luoksarit. Hyviä vinkkejä ja muistutuksia saatiin melkeinpä päivittäin. Viikon paras juttu taisi olla Jingan tämän päiväinen tunnari. Kauniisti löysi heinikosta omansa ja palautti sen ilman minkäänlaista mälvimistä. Ihan kuin meidän pitotreeneistä olisi ollut hyötyä, kyllä taas hymyilyttää.

Pitkän tauon jälkeen keskiviikon Köhniötreeneissä

Syksyn tuntua alkaa olla - hieman haikeata, kuvan valkeat pisteet ovat haikaroita, jotka pitkään poseerasivat mökin rantakaislikossa




perjantai 5. elokuuta 2016

Perjantai on lelupäivä



"Voi tätä vaihtoehtojen määrää, ei pysty ei kykene mitään ottamaan, ei vaikka olisi vain yksi valittavana!" Prikka ei ole vieläkään kasvanut aikuiseksi, se ei pysty toimimaan, jos muut koirat ovat ympärillä. Se saattaa koskettaa lelua, näyttää piilossa olevan muttei ikinä ole minulle mitään tuonut, jos muut koirat ovat kuvioissa mukana. Prikka vain vahtii muiden tekemisiä.

Kuvan uusi rantalelu oli koirien ehdoton suosikki "lelun" poiminnassa.

Välillä kaksikko mietti, että kumpi valitsee ensin, kun ei ollut nopeuskilpailu kyseessä, niin kyllä Kiila veti pidemmän korren. Erotuomari siellä takana tarkkailee.


Vähän on ylpeä kalikan valitsija!

Ainoa lelu, mikä välillä käväisi Prikan suussa oli tämä pikkudami.

Taas tarkkaillaan, että mitä se kaiffari poimii.

Karvaeläin oli aika pop!

Toisella lelut, toiselle kapulat.

"Näitä lisää" - tuumaa Jinga

Nyt on parhaat valittu pois.

Dami kuului vielä ykköskastiin.

Kiloinenkin on kivempi kuin jäljellä olevat rätit.

Niin kiva kiloinen, että neuvotteluja piti taas käydä, että kenelle se oikeasti kuuluu.

Kiilallehan se kuuluu.

Prikan tyytyessä metalliin.

Vielä löytyi metalli Kiilallekin.

Kiila ja escortit!

Vähiin käy ennen kuin loppuu, lippis siis tokavika aarre.



Jinga ja rätti, joka jäi vähiten halutuksi "leluksi".

"tuuksä leikkii meidän ka?"
Kamut odottelee portaiden juurella.

Meidän lelupäivällä oli kaksikin funktiota. Leluvalikoimaan en laittanut koirien suosikkileluja, palloja tai patukoita, vaan eri materiaalit olivat päivän sana. Kangaspalat ja metallit upposivat vähiten trioon mutta kyllä nekin kelpasivat kun muuta ei ollut tarjolla. Kaikkea voidaan siis jatkossa noutaa ja pitääkin vähän panostaa näihin erilaisten esineiden etsimisiin ja noutoihin. 
Toinen funktio oli "rätit" tunnarina, laitoin Jingalle neljää rättiä riviin ja yksi niistä oli minun hajuinen. Hauskasti Jinga sen yhdisti tunnariiin ja etsimällä etsi hajustettua rättiä. Aika hieno juttu, pari kertaa viime talvena oltiin juttua kokeiltu sisällä ja sitten taas unohdettu koko homma. 
Prikan kanssa piti sitten eri materiaalien poimista tsekata ihan kaksistaan. Hyvin poimi kakara eri jutut, kun ei tarvinnut keskittyä kilpaileviin yrityksiin.






Kyllä se Prikkakin toimii!

Olipa viikolla taas hienoja värejä iltataivaalla. Kamera ei ollut iltalenkillä mukana, niin jäi keltaista keltaisempi ilta-aurinkotaivas kuvaamatta. Kotipihalla aamuauringon puoleinen taivas oli taas upean punainen sateenkaarineen!