sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Pidemmälle ja korkeammalle

Metsässä jaksetaan jo lenkkeillä

Kiila the karvaton koira, nyt on vatsassa valkoista peitettä, oli ihan paljaskin jossain vaiheessa

Tuolla haukkuu joku, ja Kiila the Uhooja valmiina puolustamaan laumaansa

Onpa tuo pentu leviä!

Kiila melkein jo leikki mutta muisti kesken kaken, että pitää olla cool

Prikka 9 viikkoa

Nämä perhepotretit ovat niin ihania kaikkien mielestä

"Kelpaako tämä?"

Hengissä selvittiin viime viikosta, nyt voi relata ja ei tarvitse enää päiviä laskea mihinkään. Koko syksy tuli odotettua pennun saapumista ja pennun kanssa taas viime viikosta (vuoden kiireisin työviikko) selviytymistä. Pentu ei liiemmälti huomiota minulta viime viikolla saanut ja joutui tottumaan "tylsään" elämään. Onneksi pennulla on oma Nanny, maailman paras Kepo, on käynyt päivittäin seurustelemassa, ulkoiluttamassa ja ruokkimassa, ei ole tarvinnut pitkiä päivä yksin olla. Nyt saadaan tavis-arki takaisin ja jaksetaan ja ehditään kimpassa puuhailla. 
Yhä pidemmälle jaksaa pentunen metsässä, tosin puolen tunnin lenkkiin menee tunti. Pidemmälle jaksaa pentunen myös loikata. Ekalla viikolla oli aikamoinen ponnistus hypätä noin 40 numeroisen (kengän pohjan pituisen) ojan yli. Nyt menee jo huoletta huomattavasti lavempi oja ja onnistumisen riemusta voi hypätä yli eestaas; "me lennetään". Myös korkeammalle pääsee pentunen, eilen eka onnistunut laskeutuminen sänkyyn. Eilen Prikka hyppi myös varsin onnistuneesti useamman kerran luutaan kaluavan Kiilan yli Jingan kanssa riehuessaan. Kuvat yllä näyttää ihan eri Prikan, kun ei kamera ja kuvaaja pysy vauhdissa mukana.
Duo + x = duo + duo = trio 
Pari viikkoa meillä on ollut kaksi duoa, Jinga leikkii joko Kiilan tai Prikan kanssa mutta kaikki kolme keskenään ei. Viime päivät ovat antaneet viitteitä, että trio on muotoutumassa hyvää vauhtia. Murinat ovat jääneet pois, toki asiasta murisee kumpikin isompi, kun kakara vallan hyppii silmille.  Melkein jo leikkivät kaikki kolme, Kiila on pari kertaa meinannut hyväksyä pennun leikkikutsut, mutta sitten on muistanut olevansa arvokas daami - ainakin kakaroiden edessä-
Prikka tykkää näyttää targetille menemistä tai tyynylle kiipeämistä, ne ovat selvästi favorittitemppuja. Istua ja makaa osaa myös, mutta keston kanssa onkin sitten ihan eri juttu. Eilen otettiin käsikosketusta, eipä muuta uutta. Remmikävelyt sujuu aikas hienosti ja ruuhka-aikaan ollaan ihmetelty liikennettä lähiteillä. Josko lähiviikkoina olisimme energisempia ja innovatiivisempiä kun työruuhkat ja niiden aiheuttamat stressit ja väsymykset on selätetty. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti