lauantai 30. heinäkuuta 2016

Teknistä hiontaa




Hektisten viikkojen jälkeen oli kiva aloittaa "kotiviikko" pakettien avaamisella. Tulin tilanneeksi turvallisen pk hyppyesteen ja maanantaina ehdin sen purkaa paketistaan ja tokihan sitä testattiin ja tehtiin hyppytekniikkaa. Jos sitä pikkuhiljaa metriseen Prikan kanssa päästäis. Kuukausi sitten hypytettiin 65 senttiä ja nyt käytiin 75:ssä. Tässä meidän hyppysankarien tyylinäytteitä, kolmen hypyn kautta korkeuden arviointiin (rimat siis kinnerkorkeudella).















Iltapäivällä haettiin uusi paketti, kun olin voittanut lahjakortin Peten koiratarvikkeeseen Prikan nimellä vastaamalla käyttäytymistutkimukseen kaikkien koirien osalta, ja paketistahan löytyi:


Uusi possu löysi heti tiensä nuorten uudeksi unileluksi, sitä kilpaa hoidellaan. Peti ei kiinnosta ketään näillä helteillä mutta kenties talvella sitäkin enemmän. Ikinä ei ole noin hienoa petiä ollut. Kun Prikka brassaili uudella possulla, Jinga etsi vanhan ja kuluneen lelun itselleeen  ja ihan onnelliselta näyttää tuon kauan (ainakin 15 vuotta) kestäneen rinkulan kanssa.

SM:stä en ostanut ainuttakaan lelua mutta kokoontaitettavan ison merkin (mun pellesilinteri-viritelmä ei ollut katu-uskottava, eikä pysy kunnolla pystyssä). Sekin otettiin testiin vielä samana päivänä. Siitä ja hypyistä on muutama puutarhatonttukuva täällä eli FB:ssä.

Takaisin tekniikkaan, meillä oli Oili-koulutukset ja tekniikan hiomiseksihan se meni. Tehtiin Jingan kanssa ohjattua ja ote kapulasta oli löysä kuten yleensä. Siihen olimme saaneet hyvät täsmäohjeet jo runsas vuosi sitten mutta siihen se sitten jäi - onko se niin nuukaa, jos vähän kolisee. No, nyt ei jäänyt teoriatasolle vaan ihan oikeasti vaadittiin pitoa. Se olikin sitten astetta vaikeampaa, periksi ei annettu ja asiaa väännettiin runsas puoli tuntia. Muutaman kerran saatiin hetkittäin pientä vastusta, kun vedin tunnarikapulaa, mutta kovin oli löysä leuka. Huh, koville otti rautalangan vääntö mutta taisi sitten lopussa ohjaajakin päästä jyvälle, että mitä haettiin. Seuraavana iltana Jingalla olikin sitten täydelliset pidot, ohjaajan öisäksi joku muukin tässä combossa tarvitsee aika sisäistämiseen! Rautalangan väännöstä Haltsosen Maijan ottama kuva.

Prikan kanssa halusin työstää pidempää jatkunutta teemaa - hereillä olemista. Taas oli viikonloppuna tarvittu kaksoiskäskyjä tokokokeessa. Toukokuussa työstettiin asiaa tokoringin koulutuksilla, niin että kaikista häiriöistä ja tulevien tehtävien esittelystä huolimatta huomion piti olla minussa ei tulevassa. Kesäkuussa keskityttiin noutoon, huomio minussa ei kapulassa. Nyt Oilin kanssa otettiin häiriöt paikkamakuuseen ja tulihan todettua, että koira ei tosiaan ollut töissä, meinasi alussa lähteä kaikkeen häiriöön mukaan. Onneksi Prikka otti opiksi. Jos näiden oppien (ja häiriöiden) kanssa jatketaan, niin eiköhän siitä kelpo koira tule. Prikka, paikkis ja häiriö Haltsosen Maijan kuvaamana:

Hektisen viikon jälkeen hiontojen väliin sopi myös tämä:
Kaikki koirat pääsi Luunhalaajan käsittelyyn, kun hellettä piisasi niin oltiin ulkona  ja kukin kävi viltillä vuorollaan. Tällä kertaa jumia löytyi vähän enemmänkin kuvan koirasta Jingasta. Prikka ja Kiila olivat hyvässä kuosissa.

Me keskitymme hiomiseen ja nautimme kesän pakahduttavasta runsaudesta kaikilla aisteillamme.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti