Noutomme on tässä vaiheessa
Kontaktia ollaan treenitty sivulla ja edessä ja askeleet/seuruu ovat tosiaan vasta viikon olleet kuvioissa
Luoksetulo ja istuminen mukavasti hanskassa
Luoksetulon stopit on mukavia
Ruutua rakentamassa
Ruutuun jäi kanan koipi, nammn!
Se oli ruutu, se!
Kuka kerkiää ensin pallolle?
Ja voittaja on tässä
Hieno voittaja!
Hypitäänkö, stopataanko vai karhuillaan? kaikk kelpaa!
Jingan kanssa olemme keskittyneet noutoihin. Eniten olen keskittynyt loppuvaiheen pitoon. Aikas hyvältä alkaa näyttää, samalla pitää muistaa ryhdikkäänä istuminen ennen lähtöä ja sitten vielä saalistuksen silmälläpito. Ei käy tylsäksi ei. Seuruuta olemme tehneet myös paljon. Ja pitiäisi tehdä paljon enemmän. Ja voi vitsi tuon koiran ruutu, Jingan kiihtyvyys hurjaan vauhtiin on aikamoista silmän ruokaa.
Tulipa keskusteltua iltana eräänä opettajan luokan hallintametodeista; millä päästään hyviin tuloksiin alakoululaisten kanssa. No, ihan samat metodit kuin koiran koulutuksessa. Positiivinen huomiointi jyrää, huono käytös jätetään huomiotta (ja samalla oma negatiivinen palaute jää antamatta). Vaikka lapset osaavat keskittyä erillisiin tehtäviin, niin siirtymät ovat hankalia, niihin pitää kiinnittää erityistä huomiota! Huonosti käyttäytyvän lapsen vieruskaveria käydään kehumassa hyvästä käytöksestä! Kiitos, Elina, hyvin tuli tiivistetysti kaikki olennainen yhtäläisyys käytyä läpi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti